Juristi vastaa: Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2019:17 ja perheväkivallan uhrin vaitiolo-oikeuden murtaminen

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:2019:17 on koskenut tilannetta, jossa on rikosasiana käsitelty oikeudenkäynnin aikaan jo entiseen avopuolisoon kohdistunutta perheväkivaltaa.

Kyseisessä tapauksessa asianomistaja on käyttänyt kieltäytymisoikeuttaan, eli oikeutta kieltäytyä todistamasta tai kieltäytyä asianomistajana kuulemisesta. Asianomistaja on vedonnut kieltäytymisensä tueksi siihen, että vastaaja on hänen entinen avopuolisonsa ja heillä on kaksi yhteistä lasta. Sinällään kieltäytymisoikeus on ollut perusteltua oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 17 §:n 1 momentin mukaisesti.

Hovioikeus on kuitenkin murtanut kieltäytymisoikeuden, ja Korkein oikeus on tämän pysyttänyt voimassa. Kieltäytymisoikeuden murtaminen on perustunut pääasiassa siihen, että asianomistajaan on katsottu kohdistuneen painostusta mm. sen vuoksi, että asianomistajaan on kohdistunut nyt kyseessä olevien väkivallantekojen lisäksi aikaisempaakin väkivaltaa vastaajan taholta. Näin ollen Korkein oikeus on katsonut myös olosuhteiden perusteella, että asianomistaja ei ole itsenäisesti pystynyt tekemään päätöstä kieltäytymisen suhteen, vaan on ollut syitä epäillä asianomistajan päätöksen olevan nimenomaisesti painostuksen tulos. Kieltäytymisoikeuden käyttäminen edellyttää nimittäin itsenäistä päätöksentekoa kieltäytyjältä.

Huomionarvoista on, että todistajana kuultavan asianomistajan vaitiolo-oikeuden syrjäyttämiseen tuomioistuimen päätöksellä riittää, että on syytä epäillä, ettei läheinen ole itsenäisesti päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä. Kyseinen ˮsyytä epäilläˮ -kynnys on varsin alhainen. Näin ollen kieltäytymisoikeuden murtaminen jäi kyseessä olevassa ennakkopäätöksessä voimaan ja asianomistajan kieltäydyttyä hovioikeudessa todistamasta hovioikeus on voinut ottaa huomioon asianomistajan esitutkintakertomuksen.

Vaitiolo-oikeuden murtamista koskevan säännöksen taustalla on Suomea velvoittava Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä myös tiukentunut kanta parisuhde- ja perheväkivaltaan. Suojelun kohteena ovat siten yleensä heikommassa asemassa olevat naiset tai muut vastaavassa asemassa olevat henkilöt.

Kieltäytymisoikeudella puolestaan suojellaan läheisen luottamuksellista suhdetta asianosaiseen ja tämä oikeus liittyy perustuslailla Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattuun yksityis- ja perhe-elämän suojaan. Perheen sisäisiä rikoksia ei kuitenkaan voida pitää yksityisasioina, vaan yhteiskunnan tulee suojella tällaisen rikoksen uhria.

Miia Lavonen
asianajaja, Helsinki
Asianajotoimisto Lavonen Oy

Lue koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2019