Pantavalvonta lähestymiskiellon turvana

Lähestymiskiellon rikkominen on varsin yleistä. Kieltoa voidaan rikkoa monin tavoin, kuten puhelinsoitoilla, tekstiviestillä, kyttäämällä kotipihalla tai seuraamalla.
Vuosittain käräjäoikeudessa myönnetyistä kaikista lähestymiskielloista rikotaan karkeasti ottaen runsasta kymmenesosaa, vuosittain noin 160 kieltoa. Toistuvat rikkomiset ovat tavallisia. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan noin kaksi viidestä lähestymiskieltoa rikkovista rikkoo sitä useammin kuin kerran. Kiellon valvonta on nykyisin vain uhrin tekemien ilmoitusten varassa. Sähköisellä valvonnalla voitaisiin vaikuttaa erityisesti sellaisiin henkilöihin, jotka rikkovat lähestymiskieltoa toistuvasti.

Oikeusministeriössä valmistui keväällä 2019 arviointimuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamisesta.

Valvonnan toteutus Pohjoismaissa

Ruotsissa ja Norjassa on ollut käytössä joitakin vuosia lähestymiskiellon sähköinen valvonta. Valvonnalla kielletään kieltoon määrättyä henkilöä menemästä tietylle rajatulle alueelle sekä lähestymästä, tapaamasta tai muutoin ottamasta yhteyttä suojattavaan henkilöön. Sähköiseen valvontaa liittyy usein kehoon kiinnitettävä sähköinen jalkapanta, josta lähtee poliisille hälytys, mikäli valvottava henkilö menee kielletylle alueelle tai jos hän ei huolehdi valvontalaitteestaan asianmukaisesti. Lähestymiskiellon sähköisestä valvonnasta vastaavat pääasiassa poliisi- ja syyttäjäviranomaiset.

Alustavat kokemukset molemmissa maissa ovat myönteisiä. Ruotsin alustavat kokemukset osoittavat, että sähköisellä valvonnalla suojellut uhrit ovat valvonnan aikana kokeneet valvottavan henkilön taholta korkeintaan pieniä rikkomuksia, eikä useissa tapauksissa rikkomuksia ole tapahtunut lainkaan. Uhrit ovat kokeneet saaneensa tukea, koska poliisi on vastannut sähköisestä valvonnasta. Hyötyjä ovat olleet myös tekninen todistusaineisto. Haittana ovat järjestelmän korkeat kustannukset. Kustannuksia aiheutuu järjestelmän käyttöönotosta ja valvonnan poliisille vaatimista lisäresursseista.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntöä uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet.

Lausunnonantajat tukivat sähköistä valvontaa

Suurin osa oikeusministeriön arviointimuistion lausunnonantajista kannatti sähköisen valvonnan jatkovalmistelua. Lausunnoissa todettiin, että sähköisen valvonnan lisäksi on kehitettävä muita keinoja ja kytkettävä jo olemassa olevia työmuotoja paremmin lähestymiskiellon valvontaan, kuten MARAK (moniammatillinen riskinarvioinnin kokous) ja tekijän hoitoon ohjaus.

Useissa lausunnoissa todettiin, että sähköinen valvonta soveltuisi tapauksiin, joihin uhkausten tai kieltoon määrätyn aiemman väkivaltakäyttäytymisen perusteella voidaan arvioida liittyvän väkivallan uhka sekä tapauksiin, joissa lähestymiskieltoa rikotaan toistuvasti. Sähköisen valvonnan katsottiin soveltuvan parhaiten laajennettujen lähestymiskieltojen yhteydessä käytettäväksi. Sen sijaan lausunnoissa todettiin, että sähköinen valvonta ei todennäköisesti olisi kovin tehokas valvontakeino silloin, jos lähestymiskiellon rikkomisessa on kyse muista kuin fyysistä yhteydenotoista, kuten puhelut tai sosiaalinen media.

Lausunnonantajat olivat huolestuneita valvonnan vaatimista resursseista. Lausunnoissa todettiin, että lähestymiskiellon sähköinen valvonta on kallista hankkia ja ylläpitää, ja että järjestelmän kustannukset tulee arvioida tarkasti suhteessa siitä saataviin hyötyihin. Tätä perusteltiin sillä, että valvottujen määrä vuositasolla olisi oletettavasti melko pieni. Toisaalta todettiin, että puutteelliset resurssit eivät saa olla esteenä lähestymiskiellon sähköisen valvonnan käyttöön ottamiselle.

Lausunnoissa kannatusta saivat myös uhrien käyttöön tarkoitetut turvalaitteet. Mikkelissä on ollut käytössä toimintamalli, jossa vainon uhan alla oleville henkilöille annettiin turvalaite, jonka avulla asiakas sai yhteyden joko turva-alan yritykseen tai hätäkeskukseen. Tätä mallia pidettiin lupaavana ja katsottiin, että mahdollisuudet käytön laajentamiseksi tulisi selvittää. Lausunnonantajat pitivät turvalaitetta myös jossain määrin nopeampana ja yksilöidympänä avun saamisena kuin tavanomainen yhteydenotto hätäkeskuksen kautta.

Hallituksen toimet lähestymiskiellon tehostamisen osalta jatkuvat. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan Osallistava ja osaava Suomi on kirjattu, että lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntöä uudistetaan turvaamaan paremmin uhrin oikeudet.

Minna Piispa
neuvotteleva virkamies
oikeusministeriö, Kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosasto, Rikoksentorjunta ja seuraamukset

Lue koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2019