Koulun arki näyttäytyy erilaisena jokaiselle

Rikosuhripäivystys kysyi koulukuraattoreilta heidän arjestaan. Kuinka koulun arjessa näkyvät nuorten mahdolliset rikosuhrikokemukset, millaisia käytäntöjä kouluissa on sekä miten ja mistä nuoret voivat saada apua?

Teksti: Raija Kontunen

Kuraattorit kertoivat arjen olevan kiireistä, usein heidän toiminta-alueensa on laaja ja käsittää useita kouluja. Oppilaita voi olla satoja ja työtä tehdään viikon aikana eri kouluissa. Asiakkaiden ikähaitari voi olla lapsista nuoriin aikuisiin.

Kuraattoreilta kysyttiin, näkyvätkö rikoksen uhriksi joutuminen koulussa ja miten. Vastauksissa nousi esille, kuinka jokainen tilanne on yksilöllinen ja rikoskokemus voi näkyä koulussa esimerkiksi univaikeuksina tai vaikeutena keskittyä ja oppia. Myös nuoren käytös voi muuttua, jolloin voi esiintyä ärtyneisyyttä, vetäytymistä ja epäsosiaalisuutta. Vapaa-ajalla tapahtunut rikos voi heijastua koulun arkeen. On varmasti myös tapauksia, jotka eivät näy koulussa eikä rikosuhrikokemus näy ulospäin.

Valvonnasta ja asioihin puuttumisesta huolimatta nuori voi joutua koulussa rikoksen uhriksi esimerkiksi riitatilanteessa. Nuoren oppilaan omaisuutta voidaan tuhota tai varastaa, jolloin teko on lainvastainen ja vaatii selvittelyjä.

Kuraattoreiden mukaan rikostapauksia ilmenee ajoittain kouluissa. Enimmäkseen tietoon tulee erilaiset väkivaltatilanteet ja seksuaalirikoksiin liittyviä asioita. Joskus koulukiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit. Tilanteisiin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti.

Mitä tukea on mahdollista saada?

Kouluissa käsitellään rikosasioita opetussuunnitelman mukaisesti. Kuraattoreiden mukaan aiheeseen on erilaisia lähestymistapoja. Kuraattori voi olla pyydettäessä mukana keskustelussa luokan tai ryhmän kanssa sekä erilaisissa kouluvierailuissa, joissa yhteistyötahon kanssa pidetään tunteja muun muassa nuorten seksuaalisesta kaltoinkohtelusta ja rikosprosessista. Koulu saattaa kutsua myös lähipoliisin mukaan keskusteluihin.

Keskustelumahdollisuuksia tarjotaan, jos oppilas haluaa jutella jonkun aikuisen kanssa.
– Uskoisin, että asioista puhutaan nykyään enemmän kuin ennen. Ilmiötä tunnistetaan paremmin ja ihmisillä on rohkeutta ottaa rikoksen uhriksi joutumiseen liittyviä asioita puheeksi, kertoo koulukuraattori Jenna Karppinen Helsingistä.

Aina oppilaat eivät tiedä toimivansa laittomasti, eikä kaikki nuoret tunnista, jos ovat itse joutuneet rikoksen uhriksi. Asioita voidaan nostaa koulussa esille erilaisilla teemaviikoilla tai aamunavauksissa. Asioista pyritään keskustelemaan oppilaiden kanssa ja heitä kannustetaan ottamaan kokemukset puheeksi luotettavan aikuisen kanssa. Tärkeintä on, että nuorilla on saatavilla aikuinen, joka voi tukea elämän eri tilanteissa.

Uhrin kokemus on yksilöllinen ja avun tarve vaihtelee

Kuraattoreiden vastauksista ilmenee, että kouluissa on erilaisia mahdollisuuksia saada apua. Kuraattorin on lakisääteisesti otettava asiakas vastaan seitsemän vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Kouluissa voi olla erilaisia kriisiryhmiä tai psykososiaalisia tiimejä, jotka voivat koostua psykologeista, kuraattoreista ja muista oppilashuollon henkilöistä. Joillakin kaupungeilla on kriisiryhmiä, jotka jalkautuvat kouluille suurempaa ihmismäärää koskettavissa kriisitilanteissa.

Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kanssa ja oppilas voidaan ohjata muun tuen piiriin. Yksi vastaajista kertoi, että heidän koulunsa henkilökunnassa on myös rikos- ja riita-asioiden sovitteluosaamista. Näiltä henkilöiltä uhrilla on mahdollisuus saada tietoa rikosprosessin kulusta. Kuraattoreiden mukaan yhteydenpito ja yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa on tärkeää. Tarvittaessa yhteydessä ollaan sosiaalitoimeen ja muihin viranomaisiin kuten poliisiin.

Koulusta voidaan tehdä rikosilmoitus tai tutkintapyyntö sekä lastensuojeluilmoitus. Lievemmissä tilanteissa, kuten esimerkiksi pienten lasten väliset väkivaltatilanteet, pyritään yhden vastaajan mukaan hoitamaan koulussa huoltajien kanssa keskustelemalla ja kasvatuksellisin keinoin. Lähipoliisin sekä järjestöjen kanssa voidaan pitää esimerkiksi pienryhmätoimintaa asianosaisille. – Aina ensin pyritään keskustelemaan asianomaisten ja huoltajien kanssa, kertoo Jenna Karppinen.

Kouluilla on myös omia kriisisuunnitelmia tai toimintamalleja, joiden mukaan toimitaan, jos yksittäistä tai useampaa oppilasta on kohdannut jonkinlainen kriisi. Näiden mallien käynnistämisestä vastaa rehtori tai joku oppilashuollon jäsen. Kriisitilanteessa laki velvoittaa kuraattoria tai psykologia tapaamaan oppilasta samana tai seuraavana päivänä akuuteissa tilanteissa, jos oppilas tai huoltaja niin toivovat. Koska kuraattorin tai psykologin tapaamiset ovat vapaaehtoisia, ei näihin velvoiteta.

Asioista puhuttava oikeilla nimillä

Etelä-Karjalassa on kehitetty toimintamalleja, joilla lainvastaisiin tekoihin ja muihin alistaviin, halveksuviin sekä kasvua ja kehitystä vaarantaviin tekoihin puututaan kouluissa. Mallit kehittäneeseen lainvastaisten tekojen työryhmään kuuluu kuntien eri viranomaisia sekä sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen ja poliisin edustajia. Toimintamalleista on tiedotettu kouluja, oppilaita sekä heidän huoltajiaan.
– Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä, sillä kiusaamista ei ole määritelty laissa ja se on epämääräinen ja vähättelevä ilmaisu. Sanana kiusaaminen ei vielä kerro teon lainvastaisuudesta ja vakavuudesta, kertoo ylikonstaapeli Matti Hirvonen Kaakkois-Suomen poliisista.

Toimintamalleihin on koottu yleisimmät lainvastaiset teot ja keinot niiden puuttumiseen. Hirvosen mukaan yleisimmät rikosnimikkeet kouluissa ovat pahoinpitely, laiton uhkaus, vahingonteko, kunnianloukkaus, vainoaminen ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.
– Yhteistyö koulujen kanssa sujuu hyvin. Aikaisemmin haasteina ovat olleet resurssien karsinta sekä koulujen ja poliisilaitosten kasvaminen. Kaakkois-Suomen poliisissa on toiminut vuoden 2019 alusta alkaen ennaltaehkäisevä työryhmä. Moniammatillisen yhteistyön voimavarana alueella on tunnettuus ja tuttuus eri toimijoiden kesken, toteaa ylikonstaapeli Matti Hirvonen.

Eksoten alueella on myös Vintiö-toimintaa, joka tarkoittaa alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten uusintarikollisuuden ehkäisyä. Vintiö-työryhmään kuuluvat nuorten oikeusedustaja, kuraattori ja poliisi.
– Vintiö-tapaamisilla pyritään muun muassa ehkäisemään syyllistymistä uusiin rikoksiin. Toimintamalleissa määritellään ikään ja ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät ohjeistukset. Malleista on tullut positiivista palautetta, kertoo Hirvonen.

Poliisi ei Hirvosen mukaan kovin yleisesti selvittele koululla tapahtuneita asioita, mutta on mukana tarvittaessa.
– Ennaltaehkäisevän työryhmän tärkein tehtävä on reagoida alle 15-vuotiaiden tekoihin. Alle 15 vuotias on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. On tärkeää reagoida nopeasti tilanteisiin, sillä ennaltaehkäisyn merkitys varhaisessa vaiheessa on tärkeää, muistuttaa ylikonstaapeli Matti Hirvonen.

Lasten ja nuorten asiat ovat tärkeitä ja niihin on syytä panostaa. –Matti Hirvonen

Arki näyttäytyy haasteellisena

Nuorilla on samat kasvuun liittyvät haasteet kuin ennenkin, mutta mukaan on tullut uusia haasteita. Hirvonen nostaa haastattelussa esille erilaiset sosiaalisen median ympäristöt.
– Somessa on helppo käyttäytyä asiattomasti eikä toisten reaktioita tai tunnemaailmaa voi arvioida, kuinka loukkaa toista kirjoituksillaan. Tekniikan hallinta voi lapsilla ja nuorilla olla hallussa, mutta kokonaisuuden hahmottaminen sekä oma toiminta ja itsensä suojaaminen eivät välttämättä ole niin hallussa mitä ajatellaan, sanoo Hirvonen.

Hirvosen mukaan rikosilmoituksen voi tehdä silloin, kun tuntee oikeuksiensa niin vaativan.
– Esimerkiksi ilmoitus on hyvä tehdä, kun on syntynyt selkeitä vammoja tai joku toistuvasti uhkaa ja uhrilla on perusteltua syytä pelätä joutuvansa väkivallan uhriksi ja hän tuntee pelkoa. Kouluilla on selkeät velvollisuudet rikosilmoituksen tekoon, kun kyseessä on seksuaalirikos tai pahoinpitely, muistuttaa Hirvonen.

Lue koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2019