Eritaustaisten ihmisten mukaan ottaminen on rasismin vastaisen kansalaistoiminnan ydinkysymys, sanoo RIKUn puheenjohtaja Kristiina Kumpula
”Jos me järjestöissä emme pysty ottamaan erilaisia ihmisiä mukaan toimintaan, kansalaistoiminta kapeutuu ja sillä on heikommat toimintaedellytykset”, sanoo Kristiina Kumpula.
Suomen Punaisen Ristin lokakuussa eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Kristiina Kumpula on toiminut kohta kolme vuotta RIKUn johtokunnan puheenjohtajana, eikä ensimmäistä kertaa. Kumpula on ollut mukana RIKUn tarinassa sen alusta alkaen, olihan RIKUn ensimmäinen valtakunnallinen koordinaatiojärjestö juuri Punainen Risti, kun toiminta noin 30 vuotta sitten käynnistyi.
Kumpula tunnetaan Suomen yhtenä johtavana kansaisyhteiskunnan aseman puolustajana ja asiantuntijana. Punaisen Ristin rasismin vastainen toiminta kasvoi merkittäväksi Kumpulan pääsihteerikaudella.
Kristiina Kumpula oli itse mukana, kun SPR vuonna 1989 järjesti ehkä Suomen ensimmäisen rasismin vastaisen seminaarin. Hän muistelee, että se oli pelkästään valtaväestöön kuuluvien ihmisten tapahtuma. Tärkeä sellainen, mutta myös aikaansa heijastava. Rasismin ajateltiin olevan jossain muualla, ei meillä Suomessa. Tutkittua tietoakaan rasismista ei ollut kuten nykyisin.
Tänä päivänä, kun takana on kesällä kuumana käynyt rasismikeskustelu, Kumpula pitää järjestöjen tehtävänä kuulla ja nostaa esille rasismin kohteeksi joutuneiden ääni ja antaa uhreille signaali siitä, että heitä ei ole jätetty yksin.
”Rasismi on meillä paljon syvemmällä kuin mitä me näemme.” Hän kannustaakin lukemaan Elina Hirvosen ja Ujuni Ahmedin kirjan Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin, koska se nostaa esille asioita, joita valtaväestöön kuuluvat eivät edes ajattele voivan olla olemassa.
”Arjen rasismi muokkaa sen kohteeksi joutuneiden ihmisten omanarvontuntua ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Suomalaisten järjestöjen tulisi nykyistä paremmin luoda toimintamahdollisuuksia eritaustaisille ihmisille ja sisäistää monimuotoisuuden edellytykset.”
Kumpula pitää monimuotoisuutta etenkin tasa-arvokysymyksenä ja elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan edellytyksenä. ”Jos me järjestöissä emme pysty ottamaan erilaisia ihmisiä mukaan toimintaan, kansalaistoiminta kapeutuu ja sillä on heikommat toimintaedellytykset.”
Kumpula pohtii, että onko järjestökentässä tapahtumassa eriytyminen niin, että meillä on erikseen valtaväestön kansalaistoiminta ja vähemmistöjen toiminta. Käytännössä esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset ihmiset joutuvat nousemaan paljon korkeampien kynnysten yli päästäkseen mukaan ja tullakseen kuulluksi, saati että heillä olisi näkyvä paikka.
Kristiina Kumpula muistaa järjestöissä toimineen muualta Suomeen muuttaneen naisen, joka totesi olleensa monta kertaa sihteerinä ja jopa projektisihteerinä, mutta häntä ei koskaan valittu puheenjohtajaksi.
”Näissä kysymyksissä meidän pitäisi haastaa itseämme paljon enemmän. Annammeko tilaa ja tilaisuuden, vai estävätkö jo pelkästään järjestötoiminnan rakenteet osallistumismahdollisuuksia.”
RIKUssa rasismia kokeneet kohdataan pääosin asiakkaina, vaikka RIKUkin pyrkii järjestelmällisesti kehittymään monimuotoisemmaksi organisaatioksi. Kumpula pitää keskeisenä sitä, että RIKUn palveluissa on osaamista kohdata eritaustaisia ihmisiä ja ymmärtää mitä se tarkoittaa, kun rikos koskettaa ihmisen identiteettiä.
RIKUn toimintaa hän pitää poikkeuksellisena näköalapaikkana suomalaisen oikeuskulttuurin kehittymiseen ja paikkana erityisen merkitykselliselle vapaaehtoistoiminnalle. RIKUlaisten osaamista hän arvostaa kovasti ottaen huomioon, miten monimutkaisten asioiden kanssa RIKUssa toimitaan.
”Perustehtävää on tärkeää pohtia säännöllisesti. Siinä RIKU on onnistunut hyvin, kun se ei ole lähtenyt kulkemaan sivupolkuja.”
Puheenjohtajuus RIKUssa vaihtuu vuoden vaihteessa. Kapulan ottaa seuraavaksi vastaan Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen.
Teksti: Leena-Kaisa Åberg, RIKUn toiminnanjohtaja
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2023 aiheena on rasistiset rikokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Lue lisää
- Mikä on rasistinen rikos?
- Viharikosten uhrit toivovat selkeää apua rikosprosessiin
- Syrjinnän uhri saa apua yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta
- Juristi vastaa: Minkälainen yksilöön kohdistuva rasistinen teko on Suomessa rikosoikeudellisesti tuomittava?