Syrjinnän uhri saa apua yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta

”Meille tulevissa yhteydenotoissa rasistinen syrjintä näkyy monilla elämän osa-alueilla”, Airin Bahmani yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kertoo. Viime vuonna yhteydenottoja tuli yli 2200, ja kolme neljästä koski syrjintää.

Suomessa syrjintä on kielletty perustuslain, yhdenvertaisuuslain, tasa-arvolain, rikoslain sekä useiden yksittäisten erityislakien nojalla. Rasistista syrjintää kokenut voi saada apua tilanteeseensa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

“Kun ihminen ottaa meihin yhteyttä, valtuutetulla on laaja harkintavalta päättää, mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Joskus asia voi selvitä puhelimessa tai sähköpostilla. Jos epäillään, että on kyse yhdenvertaisuuslain kieltämästä syrjinnästä, niin alamme selvittää asiaa”, sanoo Airin Bahmani, joka työskentelee nuorempana asiantuntijana yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa.

Airin Bahmani

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Valtuutettu käsittelee syrjintää koskevia yhteydenottoja nimenomaan yhdenvertaisuuslain mukaisten syrjintäperusteiden osalta.

Lue lisää: Yhdenvertaisuusvaltuutetun asiakaspalvelu

”Meille tulevissa yhteydenotoissa rasistinen syrjintä näkyy monilla elämän osa-alueilla”, Bahmani kertoo.

Näitä ovat esimerkiksi:

asunnon tai työpaikan saaminen
koulumaailmassa ilmenevä häirintä tai syrjintä
poliisin tai muiden turvallisuusviranomaisten harjoittama etninen profilointi
terveydenhuollon ja muiden palveluiden saaminen
julkinen keskustelu ja arkipäivän tilanteet

Mitä tukea on yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta voi saada?

Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi antaa ohjausta ja neuvontaa sekä tarvittaessa pyytää selvitystä epäillyiltä tahoilta. Valtuutetulla on mahdollisuus antaa perusteltu kannanotto, jonka tavoitteena on että syrjintä loppuisi, eikä sitä tapahtuisi uudelleen.

Valtuutettu voi myös edistää sovintoa uhrin ja syrjineen tahon välillä, jos molemmat osapuolet ovat siihen halukkaita.

Robin Harms

“Silloin syrjintäkysymyksen täytyy olla riidaton ja hyvityksen syrjinnän uhrille kohtuullinen. Usein sovintoon sisältyy myös syrjinnän uhrille tärkeä anteeksipyyntö. Muun muassa tapauksissa, joissa rikosvastuun toteutuminen ei ole välttämätöntä, edistämme mielellämme sovintoa”, sanoo Robin Harms, joka on yhdenvertaisuusyksikön päällikkö yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi tarvittaessa viedä myös yksittäisen asian ratkaistavaksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Lautakunta voi puolestaan antaa oikeudellisesti sitovan päätöksen ja kieltää uhkasakon uhalla jatkamasta syrjintää. Lautakunta voi myös antaa suosituksen uhrille maksettavasta hyvityksestä.

Valtuutettu myös antaa lausuntoja tuomioistuimille ja syyttäjille. Syyttäjän ja tuomioistuimen tulee varata valtuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi, kun syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa käsiteltävänä on asia, jossa on kyse rikoslain syrjintäkiellon tai yhdenvertaisuuslain soveltamisesta. Tuomioistuimille annetut lausunnot liittyvät usein yhdenvertaisuuslainsäädännön tulkintaan.

Miten ja milloin voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon?

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tuli vuonna 2022 yli 2 200 yhteydenottoa. Kolme neljästä koski nimenomaan syrjintää. Syrjintäperusteista eniten yhteydenottoja tuli vammaisuuden perusteella, ja seuraavaksi eniten yhteydenottoja tuli kansalaisuuden ja alkuperän perusteella.

“Jos haluat neuvontaa, niin meidän puhelinpäivystykseemme voi olla yhteydessä. Siellä vastaavat asiantuntijat, ja tilannetta voidaan pohtia yhdessä. Jos keskustelun kuluessa käy ilmi, että esimerkiksi poliisi on tarkoituksenmukaisempi taho selvittämään asiaa, niin ohjaamme asiakkaan eteenpäin. Jos on taas aihetta epäillä yhdenvertaisuuslain vastaista syrjintää, valtuutettu ryhtyy pääsääntöisesti selvittämään asiaa”, Airin Bahmani kertoo.

”Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on lain mukaan myös salassapitosäännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta, työnantajilta, palvelujen tarjoajilta ja koulutuksen järjestäjiltä selvitys seikoista, jotka ovat tarpeen tehtävien hoitamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäisen asian selvittämiseksi yhdenvertaisuusvaltuutettu voi lähettää selvityspyynnön syrjinnästä epäilylle taholle.”

Puhelinpalveluun voi soittaa myös nimettömänä.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsittelee syrjintää koskevia yhteydenottoja perustuen yhdenvertaisuuslain mukaisiin syrjintäperusteisiin. Yhdenvertaisuuslain määrittämiä syrjinnän muotoja voivat olla:

välitön syrjintä (Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta toista on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa)
välillinen syrjintä (Jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella)
kohtuullisten mukautusten laiminlyönti (vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tehdyt mukautukset)
käsky tai ohje syrjiä
häirintä.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa, mutta sitä ei sovelleta yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen.

Rasistista syrjintää voidaan käsitellä kolmessa eri prosessimuodossa:

yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa
rikosprosessissa
siviilikanteena

Samankaltaisesta tilanteesta voi koitua erilaisia seurauksia riippuen siitä, missä asia käsitellään.

Jos esimerkiksi romaniasiakasta ei päästetä ravintolaan hänen etnisen alkuperänsä takia, rikosvastuuseen saatetaan asettaa esimerkiksi järjestysmies, joka on estänyt henkilön sisäänpääsyn.

”Monesti tämä kuitenkin perustuu syrjivään ohjeistukseen, joka on tullut ylempää. Tällaisissa tapauksissa, rikosoikeudellisten näytön saamiseen liittyvien haasteiden johdosta, yhdenvertaisuuslaki voi soveltua paremmin. Sen perusteella hyvitysvastuu kohdistuu organisaatioon eikä yksittäiseen henkilöön”, Robin Harms kertoo.

”Eri prosessimuodot eivät kuitenkaan täysin sulje pois toisiaan. Jos olet rikosprosessissa, voit saada vahingonkorvausta henkilöltä, joka on syrjinyt sinua, mutta myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä organisaatiolta, jonka piirissä syrjintä on tapahtunut.”

Harms korostaa myös oikeusavun merkitystä uhrin oikeuksien toteutumisen kannalta.

“Vastuun kohdentaminen ja se, mihin uhrilla on oikeus, ovat monesti vaikeita juridisia kysymyksiä.”

Paljon syrjintää ja rasistisia rikoksia jää piiloon

Kesän 2023 rasismikeskustelu on jonkun verran näkynyt yhdenvertaisuusvaltuutetun työssä.

”Asiakasyhteydenotot eivät aina heijasta suoraan sitä, mitä yhteiskunnassa laajemmin tapahtuu. Tutkimustiedon perusteella tiedetään, että kynnys ilmoittaa syrjinnästä tai rasistisesta rikoksesta voi olla varsin korkea. Myös esimerkiksi juuri julkaistu Being Black in the EU -tutkimusraportti nosti esiin sen, että ainoastaan 9 prosenttia oli tehnyt ilmoituksen”, Bahmani sanoo.

Poliisiammattikorkeakoulun vastikään julkaisemassa Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022 -raportissa kerrotaan, että etniseen ja kansalliseen taustaan liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi kolmanneksella. Romaneihin kohdistuneet viharikokset lisääntyivät 12 prosentilla.

Lue lisää: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022

”Sanalliset loukkaukset ja häirintä erityisesti julkisilla paikoilla on hyvin yleistä. Se näkyy niin meidän työssämme kuin poliisin tietoon tulleissa viharikosilmoituksissa”, Bahmani kertoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee yhteistyötä poliisin, syyttäjien ja tuomareiden kanssa. ”On ilahduttavaa, että meihin otetaan matalalla kynnyksellä yhteyttä ja konsultoidaan laajasti. Paljon kehitettävää kuitenkin vielä on”, sanoo Robin Harms.

Syrjintätapauksia voi tulla hyvin harvoin syyttäjille ja tuomareille. Silloin on tärkeää, että niitä varten on kouluttauduttu etukäteen.

”Olemme huomanneet myös, että valitettavasti poliisissa syrjintää ja tekojen takana olevia motiiveja ei aina tutkita niin perusteellisesti kuin olisi tarpeen. Esimerkiksi rasistista motiivia ei aina tunnisteta, ja tutkinnat venyvät. Kun asia tulee lausunnolle meille, saatamme huomata, että kaikkia asian kannalta tärkeitä henkilöitä kuten johtoa ei ole kuultu, vaikka nimenomaan yhdenvertaisuuslain näkökulmasta vastuussa on myös organisaatio ja sen johdossa toimivat henkilöt. Paljon kehitettävää siis on, mutta meillä on myös hyvää yhteistyötä niin poliisin, syyttäjien kuin tuomioistuinlaitoksenkin kanssa, mikä on hyvä lähtökohta asioiden edelleen kehittämiselle ”, Harms sanoo.

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2023 aiheena on rasistiset rikokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.