Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, käräjätuomari Päivi Markus?
Uhrin sensitiiviseen kohteluun rikosprosessissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota kuitenkaan vaarantamatta puolueettomuutta, sanoo käräjätuomari Päivi Markus.
Päivi Markus
Miten lakimuutos näkyy työssäsi?
Päivi Markus: ”Pikkuhiljaa on alkanut työpöydälle päätyä uuden lain aikana epäillyksi tehtyjä seksuaalirikoksia. Uutta lakia sovelletaan näet vain niihin tapauksiin, jotka on tehty lain voimaantulon eli 1.1.2023 jälkeen.
Tuomioitakin on jo saatu annettua. Tämän myötä uuden lain laajentuneet tunnusmerkistötekijät alkavat tulla minulle tutuiksi myös käytännön tapauksissa. Olen tätä ennen käynyt koulutustilaisuuksissa, opiskellut lain esitöitä sekä tutustunut uuteen oikeuskirjallisuuteen, jota tosin on vielä vähän. Uutta oikeuskäytäntöäkin on vielä vähän, mutta pikkuhiljaa se on luonnollisestikin alkanut lisääntyä.
Toivoisin, että myös syyttäjät valittaisivat käräjäoikeuden ratkaisuista sekä hakisivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta näissä uuden lain mukaan ratkaistuissa rikosasioissa, jotta saataisiin ratkaisukäytäntöä ja ennakkotapauksia. Erityisesti mittaamiskäytännön – jonka on siis tarkoitus lain esitöiden mukaan melkein kautta linjan ankaroitua – tulisi selkiintyä.”
Mikä on olennaisin parannus uhrin kannalta?
”Käsitykseni mukaan parannus on se, että esimerkiksi raiskauksen rangaistavuuden ala on laajentunut.
Aiemmin selvitettävä tunnusmerkistöseikka oli ehdottomasti se, onko käytetty väkivaltaa, väkivallan uhkaa tai pakottamista. Nykyisin tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo sen osoittaminen, että suostumusta sukupuoliyhdyntään ei ollut.
Kynnys on tavallaan siis alempana ja asianomistajan tahto on keskiössä – kuten tuleekin olla. Suomessa on vihdoin näin päästy pohjoismaiselle ja eurooppalaiselle tasolle sääntelyssä. Suomi saikin tätä ennen usein ihmisoikeusjärjestöiltä noottia siitä, ettei lainsäädäntömme ole ajan tasalla.
Täytyy todeta kuitenkin, että kyllä aiemminkin esimerkiksi raiskausjutuissa on ollut jo vuosikymmenien ajan selvitettävänä syytettyjen väitteet siitä, että sukupuoliyhdyntä oli tapahtunut yhteisymmärryksessä, että sinänsä asianomistajan tahdon tutkiminen ei itsessään mikään yllättävä tai uusi asia ole. Uutta on tosiaan nyt vain se, että ”pelkkä” suostumuksen puuttuminen riittää tunnusmerkistön täyttymiseen.
Rangaistuskäytännön tulisi siis uuden lain mukaan ankaroitua, mutta en valitettavasti jaksa uskoa sen vaikuttavan kokonaisrikollisuuden määrään vähentävästi. Toki kovasti toivon, että näin kävisi.”
Mitä lain soveltamisessa pitäisi vielä kehittää?
”Kaikki lainsoveltajat tarvitsevat koulutusta. Tähän liittyy olennaisena osana se, että jokaisen lainkäyttäjän tulee aktiivisesti myös pohtia omia asenteitaan eli sitä, onko itse juuttunut tietynlaisiin ajatusmalleihin, joita toistaa ratkaisukäytännössään, vaikka maailma ja laki ympärillä on muuttunut.
Myös uhrin sensitiiviseen kohteluun rikosprosessissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota kuitenkaan vaarantamatta puolueettomuutta. Toivottavaa olisi, että kaikissa käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa kiinnitettäisiin huomiota uhrin suojeluun myös kuulemisten käytännön järjestelyissä.
Ilahduttavan usein asianomistajat käyttävät pääkäsittelyssä myös tukihenkilöä, useimmiten RIKUsta.
En malta myöskään olla mainostamatta Oulun uuden oikeustalon mahdollisuutta tarjota uhrille saapua käräjille aivan toisesta pääovesta ja turvatarkastuksesta kuin kaikki muut asiakkaat. Uhrille on myös yleisistä odotustiloista aivan toisaalla oleva oma erillinen rauhallinen odotustila – ilman riskiä törmätä rakennuksen sisällä missään vaiheessa syytettyyn.
Käsittelyaikoihin pitäisi kiinnittää nyt erityistä huomiota; ne ovat törkeän pitkiä. Alle 18-vuotiaita koskevia asianomistajia koskien on jo voimassa säännös, jonka mukaan pääkäsittely on toimitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta käräjäoikeudessa, eli tässä kohdin lievää parannusta on tullut. Tosin näissäkin jutuissa esitutkinta ja syyteharkinta on saattanut jo kestää pitkään ja vasta prosessin loppuvaiheessa ”tulee kiire”.
Kaikkien asioiden käsittelyaikoihin voidaan jossain määrin vaikuttaa käräjäoikeudessa myös työtavoilla sekä priorisoinneilla; eri työvaiheita asian valmisteluvaiheessa tulisi tehdä limittäin, ei peräkkäin. Käräjäoikeuden henkilökunta ei kuitenkaan voi vaikuttaa käsittelyaikoihin poliisissa eikä syyttäjällä.”
Onko ihmisten käsitys seksuaalirikoksesta muuttunut lain myötä?
”Hidasta on kehitys parempaan, kun seuraa yleistä keskustelua. Ehkä jossain määrin on päästy eteenpäin siitä, että uhria syyllistettäisiin esimerkiksi pukeutumisen tai ”sopimattoman” käytöksen johdosta, vaikka kyllä sitäkin ja muuta syyllistävää ajattelua näkee vielä.
Päätään on nostanut myös uudenlainen misogynia sosiaalisessa mediassa, vanhahtavat asenteet naisia kohtaan ja suostumusperustaisen ajattelun rappio. Jospa uusien sukupolvien myötä ajattelu kuitenkin kehittyisi tässäkin asiassa.
Nykyajan ilmiö on verkkovälitteiset seksuaalirikokset erityisesti lapsiin kohdistuvina. Näiden rikosten määrä näyttäisi valtavasti lisääntyneen 2000-luvulla. Uusi laki vastaa mielestäni kuitenkin tähän haasteeseen ihan hyvin eli sieltä löytyvät säännökset tähänkin rikoslajiin.”
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2025 aiheena on seksuaalirikokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Lue muut jutut
- Pääkirjoitus: Seksuaalirikoksen uhri tarvitsee sekä oikeutta että tukea
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, oikeusavustaja Mikko Tuomi?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, rikoskomisario Eveliina Karjalainen?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää?
- Seri-tukikeskukset ovat mullistaneet seksuaaliväkivallan uhrien palvelut, mutta myös muita toimijoita tarvitaan työssä uhrien hyväksi
- Juristi vastaa: Mitä korvauksia seksuaalirikoksen uhri voi ja mitä hänen kannattaa hakea?
- Tukinainen seksuaaliväkivallan uhrien rinnalla – haastattelussa toiminnanjohtaja Eeva Laine