Pääkirjoitus
Suostumukseen perustuva seksuaalirikoslaki on vahvistanut uhrien oikeudellista asemaa. Uhriksi joutuneet ihmiset tarvitsevat kuitenkin myös oikea-aikaista tukea ja apua. Jotta uhrien asema aidosti vahvistuisi, lainsäädännön lisäksi myös tukipalvelut on turvattava.
Tuoreen RIKUteema-verkkojulkaisun tarkoituksena on tuoda esille, miten seksuaalirikoksen uhrin asema on muuttunut ns. suostumuslainsäädännön myötä ja mihin suuntaan uhrien erityistukipalvelut ovat kehittymässä. Kuten tiedämme, pelkät lakimuutokset eivät yleensä riitä. Jos uhrien aseman on luvattu paranevan, niin miten varmistetaan, että se myös toteutuu käytännössä?
Uhrien kannalta hyvin keskeistä on se, että he saavat vaikean tilanteensa keskellä tarvitsemaansa apua ja tukea. Huolta herättää se, että järjestöjen tuottamien erityistukipalveluiden resurssit ovat koetuksella. Myös sairaalapäivystysten supistukset vaikuttavat joillain alueilla SERI-tukikeskusten palvelujen vähentymiseen. SERI-tukikeskukset ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi uhrien tukipalveluiden rakennetta Suomessa.
Olisi erittäin tärkeää, ettei kansainvälisiin sitoumuksiin kuten Istanbulin sopimukseen ja EU-direktiiveihin pohjautuviin palveluihin kohdistettaisi leikkauksia. Merkittävä osa näistä palveluista on järjestöjen tuottamia ja rahoitetaan STEA:n kautta. STEA:n rahoitus sai kuitenkin uuden takaiskun hallituksen puoliväliriihessä, kun hallitus kertoi 10 miljoonan lisäleikkauksesta.
Uusi direktiivi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi sekä rikosuhridirektiivin muutokset tulevat lähivuosina vahvistamaan uhrien asemaa ja palveluita, joten näiden uhrien kannalta tärkeiden palveluiden heikentäminen tässä tilanteessa on hyvin lyhytnäköiseltä.
Pitkät prosessit ovat kohtuuttomia kaikkien kannalta
Kun ns. suostumuslaki vuoden 2023 alussa tuli voimaan, olivat odotukset suuria. Nyt elämme kevättä 2025, eikä vieläkään ole selkeää kuvaa siitä, mitä muutos on uhrien kannalta tuonut tullessaan. Tähän RIKUteemaan haastatellut näkevät uudistuksessa paljon hyvää, vaikka soveltamiskäytännöistä on vielä vaikea sanoa varmaa.
Tapauksia on käräjäoikeuksissa ollut suhteellisen vähän, koska uusia pykäliä sovelletaan vain niihin rikoksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen. Oikeutta käydään siis edelleen varsin paljon vanhan lain mukaisissa jutuissa, mikä tarkoittaa sitä, että käräjille menevistä teoista on helposti kulunut pitkälti yli kaksi, jopa kolmekin vuotta. Tämä on kaikkien osapuolten kannalta kohtuutonta. Pitkät prosessit lisäävät myös tukipalveluiden tarvetta. Vanhan ja uuden lain pitkä samanaikainen rinnakkaiskäyttö aiheuttaa lisäksi sekaannusta.
Jutuissa haastatellut ammattilaiset ovat yhtä mieltä siitä, että haasteista huolimatta seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen on ollut tärkeä askel eteenpäin.
Leena-Kaisa Åberg
RIKUn toiminnanjohtaja
Lue RIKUteema-jutut
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, oikeusavustaja Mikko Tuomi?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, käräjätuomari Päivi Markus?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, rikoskomisario Eveliina Karjalainen?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää?
- Seri-tukikeskukset ovat mullistaneet seksuaaliväkivallan uhrien palvelut, mutta myös muita toimijoita tarvitaan työssä uhrien hyväksi
- Juristi vastaa: Mitä korvauksia seksuaalirikoksen uhri voi ja mitä hänen kannattaa hakea?
- Tukinainen seksuaaliväkivallan uhrien rinnalla – haastattelussa toiminnanjohtaja Eeva Laine
Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.