Seri-tukikeskukset ovat mullistaneet seksuaaliväkivallan uhrien palvelut, mutta myös muita toimijoita tarvitaan työssä uhrien hyväksi
Tänä päivänä seksuaalisen väkivallan uhri saa kootusti kaiken tarvitsemansa ensivaiheen avun Seri-tukikeskuksesta. Etenkin laadukkaan jatkotuen turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös muita toimijoita, kuten järjestöjä.
Seri-tukikeskukset saivat alkunsa vuonna 2015, kun Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli ns. Istanbulin sopimus tuli voimaan Suomessa. Sopimuksen artikla 25 velvoittaa järjestämään tukikeskuksia seksuaalista väkivaltaa kokeneille.
Ensimmäinen Seri-tukikeskus avattiin Helsinkiin, Naistenklinikan yhteyteen vuonna 2017. Tänä päivänä tukikeskuksia on yhteensä 25 ja niiden verkosto kattaa koko Suomen Ahvenanmaalta Ivaloon.
Kehityksen myötä seksuaalisen väkivallan uhrien palvelut ovat parantuneet merkittävästi.
Katja Kero
“Aikaisemmin uhrien hoito oli pirstaleista ensikäynnin jälkeen. Nyt kaikki on yhden katon alla ja tiedämme, että hoito varmasti jatkuu. Tiedämme, että ensikäynnin jälkeen seuraavana arkipäivänä hoitaja soittaa uhrille ja tiedustelee hänen vointiaan.”
Näin muutosta kuvailee Katja Kero, joka on vastuulääkäri Turun yliopistollisen keskussairaalan Seri-tukikeskuksessa.
Matalan kynnyksen tukea ja apua seksuaalista väkivaltaa kokeneille
Seri-tukikeskuksesta seksuaalisen väkivallan uhri saa kattavasti tukea väkivaltakokemuksen ensivaiheeseen. Palvelu on tarkoitettu kaikille sukupuolesta riippumatta.
Tukikeskuksissa esimerkiksi otetaan näytteitä mahdollisia oikeusprosesseja varten, tarjotaan lääketieteellistä hoitoa ja traumatukea sekä jaetaan tietoa muista palveluista ja ohjataan niihin.
“Kyseessä on matalan kynnyksen maksuton palvelu seksuaaliväkivallan akuuttitilanteeseen. Seri-tukikeskukseen voi mennä itse tai läheisen kanssa ilman lähetettä. Vaihtoehtoisesti viranomainen, esimerkiksi poliisi voi ohjata palveluun,” kertoo Jenni Krogell, joka työskentelee erityisasiantuntijana seksuaali- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn parissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL).
Jenni Krogell kertoo, että yleensä Seri-tukikeskus on sijoitettu yliopisto- tai keskussairaalan synnytys- tai naistentautien osastolle, ja lisäksi on pienempiä tukikeskuksia.
THL koordinoi Seri-tukikeskusten toimintaa. Krogell kertoo, että yleensä tukikeskus on sijoitettu yliopisto- tai keskussairaalan synnytys- tai naistentautien osastolle, ja lisäksi on pienempiä tukikeskuksia. Useimmiten toimintaa koordinoivat vastuulääkäri ja kätilö tai hoitaja, mutta muilta osin keskusten työntekijäresurssit vaihtelevat.
Kaikki tukikeskukset ottavat asiakkaikseen vähintään 16-vuotiaita henkilöitä, mutta esimerkiksi Turussa palveluun voivat hakeutua myös muutamaa vuotta nuoremmat.
Turussa on tehty ahkerasti töitä palvelun tunnettuuden lisäämiseksi
Vastuulääkäri Katja Kero kertoo, että Turun Seri-tukikeskuksen vastaanotolla työskentelevät lääkäri, hoitaja, kriisihoitaja, sosiaalityöntekijä, sairaalapastori ja seksuaalineuvoja. Vastaanotolla on lisäksi tavattavissa nuorisopsykiatrinen sairaanhoitaja osa-aikaisesti.
“Sen ansiosta nuorten hoito on helppo räätälöidä yhden katon periaatteen mukaisesti.”
Päivystysaikana toimii kätilörinki. Se koostuu kätilöistä ja hoitajista, jotka ovat itse halunneet rinkiin.
“Päivystysrinkiin ovat hakeutuneet ja päässeet ne henkilöt, jotka ovat motivoituneita ja pitävät toimintaa tärkeänä. Mielestäni siinä on Seri-tukikeskuksen hengen yksi tärkeä taika.”
Turussa panostetaan työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.
“Uudet päivystävät naistenklinikan lääkärit sekä rinkiin haluavat hoitajat perehdytetään simulaatio-koulutuksessa, jossa harjoitellaan näytteenottoa ja haastattelua.”
Tietoa Turun Seri-tukikeskuksesta on levitetty kansalaisille innovatiivisin tavoin.
“Kätilöt ovat tehneet arvokasta työtä Jenni Raution ja Pirita Hornaeuksen johdolla jalkautumalla kolmannen sektorin toimijoiden kera esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin.”
Kesällä 2024 polkaistiin käyntiin kampanja Biletys on ok, seksuaalinen häirintä ei. Kampanjassa Turun seudun ravintoloitsijoille on jaettu tietoa ja keinoja puuttua tilanteisiin, joissa on ilmennyt seksuaalista häirintää tai seksuaaliväkivaltaa.
Avun piiriin olisi tärkeää hakeutua nopeasti, vaikka se voi tuntua vaikealta
Seri-tukikeskukseen on mahdollista hakeutua kuukauden kuluessa väkivaltakokemuksesta. DNA-näytteitä voidaan ottaa seitsemän vuorokauden sisällä tapahtuneesta, eikä mahdollisia vammoja ole mielekästä valokuvata pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta. Krogellin ja Keron mukaan olisikin äärimmäisen tärkeää, että seksuaalisen väkivallan uhri hakeutuu avun piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Valitettavasti seksuaaliseen väkivaltaan kuitenkin liittyy usein syyllisyyden ja häpeän tunteita, jotka voivat estää hakemasta apua. Siksi kynnys Seri-tukikeskukseen hakeutumiseen on tehty mahdollisimman matalaksi. Palvelun saaminen ei esimerkiksi edellytä rikosilmoituksen tekemistä*. Kero kertoo, että oikeuslääketieteellisiä näytteitä säilytetään tarvittaessa jopa vuosia.
“Mikäli tapauksesta on kulunut yli kuukausi, uhri voidaan ohjata Seri-tukikeskuksesta terveyskeskuksen, neuvolan, työterveyden tai järjestöjen palvelujen piiriin,” Kero sanoo.
Rikosuhripäivystys on tärkeä yhteistyökumppani
Seri-tukikeskuksessa apu räätälöidään yksilöllisesti uhrin tarpeista. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi muut terveydenhuollon palvelut, poliisi, sosiaalitoimi ja järjestöt.
“Mikäli uhrilla on päihde- tai mielenterveyden haasteita, palvelut sovitetaan yhteen aikaisempien hoitokontaktien kanssa,” Krogell sanoo.
Krogell kertoo, että myös yhteistyö eri tukikeskusten välillä on tiivistä. Isommat tukikeskukset tarjoavat tukeaan lähialueella toimiville pienemmille tukikeskuksille. Jos henkilö joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi muualla kuin omalla asuinpaikkakunnallaan, hän voi hakeutua lähimpään tukikeskukseen. Sieltä hoito aikanaan siirretään henkilön asuinalueella sijaitsevaan tukikeskukseen.
Seri-tukikeskuksessa uhrin tilannetta seurataan ja hänelle tarjotaan tukea vähintään puolen vuoden ajaksi. Joissain tukikeskuksissa, kuten Turussa, seuranta-aika kestää vuoden. Usein uhri kuitenkin tarvitsisi tukea tätä pidemmäksi aikaa.
“Rikosprosessit ovat usein hitaita. Uhri on jo saattanut hieman toipua tapahtuneesta, kun vastaan tulee vaihe, jossa hänen pitäisi pystyä kertomaan tapahtuneesta oikeudessa. Se voi jälleen aktivoida traumaattisen tapahtuman psyykkisinä oireina,” Kero kertoo.
Pitkittyneissä tilanteissa erityisen tärkeä yhteistyökumppani on Rikosuhripäivystys eli RIKU.
“RIKUn työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä. RIKUn tukihenkilön turvallinen tuki ja tieto on ollut uhrien mielestä äärettömän tärkeää haastavilla ja kuormittavilla hetkillä,” Kero sanoo.
Uhreja auttavien järjestöjen rahoitus olisi turvattava
Krogell kertoo, että asiakasmäärät Seri-tukikeskuksissa ovat kasvaneet vuodesta toiseen, ja kasvun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa.
Parannettavaa olisi Krogellin mukaan etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisryhmien tavoittamisessa.
“Tiedämme esimerkiksi, että lähisuhdeväkivallan uhrit ovat aliedustettuina tukikeskusten palveluissa.”
Lisäksi Krogell näkee tärkeäksi saada tietoa leviämään siitä, että naisten ohella myös miehet ja muunsukupuoliset kokevat seksuaalista väkivaltaa.
Kero tuo esiin ennaltaehkäisevien toimien tärkeyden seksuaaliväkivallan vastaisessa työssä.
“Muutos lähtee lainsäädännön lisäksi kasvatuksesta ja epäkohtien rehellisestä tunnistamisesta esimerkiksi seksuaalisen häirinnän osalta.”
Huolta Kerossa ja Krogellissa herättää kolmannen sektorin toimijoihin kohdistuneet leikkaukset.
“Emme tulisi toimeen ilman kolmatta sektoria, kun ajatellaan laadukkaan jatkohoidon järjestämistä. Uhreja auttavien järjestöjen valtion- ja muun rahoituksen jatkuminen olisi taattava,” Kero sanoo.
Seksuaalisen väkivallan uhreille Kerolla ja Krogellilla on tärkeää sanottavaa.
“Vaikka asiakkaamme ovat käyneet läpi raskaita tapahtumia, ajattelen aina, että Seri-tukikeskus on paras paikka, johon uhri voi tulla. Toivoisin, että voisimme vaikuttaa uhrien elämään positiivisesti, voimauttavasti ja toiveikkuutta tukien,” Kero kertoo.
“Seksuaalinen väkivalta on vakava asia, mutta siitä on mahdollista toipua. Tärkeää on saada ajoissa apua tilanteeseen, jotta toipuminen lähtee mahdollisimman nopeasti käyntiin,” Krogell sanoo.
*Rikosilmoituksen vapaaehtoisuus ei koske alaikäisiä uhreja. Laki velvoittaa terveydenhuollon työntekijöitä tekemään lastensuojelu- ja rikosilmoituksen, jos kohtaa työssään alaikäisen, joka on joutunut seksuaalirikoksen uhriksi.
Oikeusministeriö valmistelee naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin edellyttämää lainsäädäntöä. Direktiivissä sanotaan, että seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskuksia tulee olla riittävä määrä. Niiden olisi myös jakauduttava siten, että jäsenvaltion maantiede ja väestörakenne otetaan huomioon. Direktiivi on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään joulukuussa 2027.
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2025 aiheena on seksuaalirikokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Lue muut jutut
- Pääkirjoitus: Seksuaalirikoksen uhri tarvitsee sekä oikeutta että tukea
- Tukinainen seksuaaliväkivallan uhrien rinnalla – haastattelussa toiminnanjohtaja Eeva Laine
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, oikeusavustaja Mikko Tuomi?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, käräjätuomari Päivi Markus?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, rikoskomisario Eveliina Karjalainen?
- Kuinka seksuaalirikoslain muutos näkyy työssäsi, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää?
- Juristi vastaa: Mitä korvauksia seksuaalirikoksen uhri voi ja mitä hänen kannattaa hakea?