Päivitetty 31.1.2022 kello 16.15: Lisätty asianajaja Max Tuomisen kommentit.
Vastaamon konkurssipesältä on tullut sovintoesitys velkojille.
Mikäli asiakas aikoo tehdä sopimuksen konkurssipesän kanssa, niin sopimuksessa tulisi huomioida, että sopimus koskee vain konkurssipesästä valvottavan velan määrää, eikä millään tavoin rajoita velkojan oikeutta esittää vaatimuksia muita tahoja kohtaan ja vaatia heiltä korvauksia täysimääräisesti. Tämän voi ottaa huomioon sopimukseen erikseen kirjattavalla ehdolla. Muu taho voi olla esimerkiksi tietomurron tehnyt henkilö tai henkilöt.
Asianajaja Max Tuominen Asianajotoimisto Kemppi & Tuominen Oy:stä kertoo, että ilman tämänkaltaista lisäystä sovintoesitykseen liittyy ainakin teoreettinen riski siitä, että kolmas osapuoli (esimerkiksi rikokseen syyllistynyt) pyrkii vetoamaan hyväkseen sovintoon, jonka velkoja on tehnyt konkurssipesän kanssa.
”Jos konkurssipesä ei suostu kirjaamaan asiaa sovintotekstiin, sopimuksen hyväksymisen yhteydessä voisi ilmoittaa esimerkiksi näin: ’Hyväksyn sopimuksen. Selvyyden vuoksi ilmoitan samalla varaavani edelleen täyden oikeuden esittää vaatimuksia kolmansia osapuolia (mm. rikoksen tekijää) kohtaan eikä tämän sopimuksen hyväksyminen muodosta lopullista kannanottoani vahingon määrän osalta vaan sopimus koskee ainoastaan konkurssipesästä valvottavan velan määrää. Sopimus konkurssipesän kanssa tehdään ainoastaan tarkoituksenmukaisuussyistä, koska maksettavat jako-osuudet ovat joka tapauksessa jäämässä vähäisiksi'”, Tuominen kirjoittaa.
Mikäli asiakas ei ole valmis tekemään sovintoa, niin on hyvä huomioida mahdolliset oikeudenkäynnin kulut, jotka voivat olla isommat kuin mahdollinen saatava vahingonkorvaus. Tässä tilanteessa on hyvä kääntyä lakimiehen puoleen.
Oikeudenkäynnin kustannuksia on vaikea ennakoida etukäteen. Vaikka asiakas voittaisi, on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jos konkurssipesä häviää, se joutuu korvaamaan velkojan oikeudenkäyntikuluja, jolloin pesän varat vastaavasti vähenevät ja jako-osuudet pienenevät. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki konkurssipesän velkojat saavat vähemmän.
Jos velkoja ei suostu konkurssipesän ehdottamaan sovintoon, konkurssipesällä on vaihtoehtona joko hyväksyä velkojan valvonta sellaisenaan tai riitauttaa se.
Jos konkurssipesä riitauttaa valvonnan, velkojalla on velvollisuus toimittaa haastehakemukseen rinnastuva kirjelmä vaatimuksistaan ja asia ratkaistaan niin kutsutussa riitautusoikeudenkäynnissä, joka vastaa tavanomaista oikeudenkäyntiä.