Pahoinpitely ja muu fyysinen väkivalta
Fyysinen eli ruumiillinen väkivalta tarkoittaa tekoja, joissa käytetään ruumiillista voimaa toista ihmistä kohtaan. Pahoinpitely voi aiheuttaa vammoja, kipua tai muita terveydellisiä haittoja. Myös seksuaalinen väkivalta on usein fyysistä.
Väkivaltaa voi tapahtua monissa eri tilanteissa, kuten julkisilla paikoilla, työpaikalla, koulussa tai kodin piirissä.
Jos olet vaarassa, hakeudu turvaan ja soita hätänumeroon 112.
Pahoinpitelyllä voi olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia
Fyysisen väkivallan seuraukset voivat olla moninaisia ja vaikuttaa uhrin elämään sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä. Mahdolliset seuraukset voidaan jakaa esimerkiksi fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin.
Mikä ero on lievällä, törkeällä ja perusmuotoisella pahoinpitelyllä?
Lainsäädännössä pahoinpitely jaetaan eri vakavuusasteisiin. Poliisi pyrkii määrittelemään pahoinpitelyn vakavuusasteen teon yksilöllisten piirteiden perusteella. Poliisitutkinnassa tarkennetaan, millä rikosnimikkeellä tapahtunutta aletaan tutkia.
Lievä pahoinpitely
Lievästä pahoinpitelystä on kyse, jos pahoinpitelyn seurauksena tulleet vammat ovat vähäiset tai teko on muuten kokonaisuutena arvioiden vähäinen.
Pahoinpitely
Pahoinpitelystä on kyse, jos tekee toiselle tahallaan ruumiillista väkivaltaa, vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai sitä vastaavaan tilaan. Pahoinpitelyn yritys on rangaistava teko.
Törkeä pahoinpitely
Törkeästä pahoinpitelystä on kyse, jos aiheuttaa toiselle vaikean ruumiinvamman, vakavan sairauden tai hengenvaarallisen tilan, rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai käytetään ampuma- tai teräasetta. Törkeän pahoinpitelyn yritys on rangaistava teko.
Vanhentumisajat vaihtelevat rikoksen vakavuuden mukaan.
Miten toimia, jos joudut fyysisen väkivallan uhriksi?
Jos kohtaat fyysistä väkivaltaa:
- Siirry turvaan. Soita hätänumeroon 112 ja mene turvaan.
- Mene tarvittaessa lääkäriin. Hakeudu terveydenhuollon palveluihin, jos sinuun on kajottu fyysisesti, vaikka vammat eivät vaatisikaan lääkärin hoitoa. On tärkeää, että lääkäri toteaa lievätkin ruhjeet ja mustelmat. Kerro lääkärille, kuka vammat on aiheuttanut ja milloin. Kerro myös henkisestä voinnistasi. Lääkärinlausunto on tärkeä todiste myöhemmin, jos teet rikosilmoituksen.
- Jos koet seksuaalista väkivaltaa, mene ensisijaisesti Seri-tukikeskukseen, joita on eri puolilla Suomea. Älä peseydy tai vaihda vaatteita ennen lääkäriin menoa, jotta tärkeät todisteet rikoksesta saadaan talteen. Näytteiden ottaminen ei velvoita rikosilmoituksen tekoon, mutta niistä voi olla merkittävää hyötyä, jos päädyt tekemään ilmoituksen. Jos paikkakunnallasi ei ole Seri-tukikeskusta, saat apua paikkakuntasi terveydenhuollon palveluista.
- Dokumentoi tapahtunut. Ota talteen kaikki mahdollinen todistusaineisto, kuten kuvat vammoista, viestit ja todistajien yhteystiedot.
- Tee rikosilmoitus. Vakavimmissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa kannattaa tehdä rikosilmoitus lähimmällä poliisiasemalla, jotta asiasi kiireellisyys voidaan arvioida nopeammin. Rikosilmoituksen voi tehdä myös verkossa. Joissakin tapauksissa poliisi voi tulla kuulemaan rikoksen uhria esimerkiksi sairaalaan, jos hän on siellä potilaana. Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tapahtuneella ei olisi todistajia.
Pahoinpitely ja mahdollinen rikosprosessi
Pahoinpitelytapaukset käsitellään rikosprosessin mukaisesti. Esitutkinnassa poliisi tutkii tapahtuneen, kuulustelee osapuolet ja kerää todisteet. Syyteharkintavaiheessa syyttäjä päättää, nostaako syytteen eli viedäänkö tapaus oikeuteen. Jos tapaus etenee oikeudenkäyntiin, uhri voi saada tukea ja käytännön neuvoja koko prosessin ajan esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä.
Joskus väkivaltarikosasioita voidaan sovitella.
Miten saat apua ja tukea?
Rikosuhripäivystys tarjoaa tukea ja käytännön neuvoja:
Rikosuhripäivystys 116 006
RIKUchat
Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177
Väkivallan uhreille on tarjolla myös muita tukipalveluita, kuten esimerkiksi:
- Nollalinja
- SERI-tukikeskukset seksuaalirikosten uhreille
- Tukinainen
- Naisten Linja
- Väkivaltaa kokeneet miehet (Miessakit)
- Lasten ja nuorten puhelin (MLL)
- Kriisipalvelut, kuten MIELI Kriisipuhelin
- Kuntien sosiaalipäivystystykset
Miten voit tukea läheistä, joka on joutunut väkivallan uhriksi?
Kun epäilet tai tiedät, että läheisesi on joutunut väkivallan uhriksi, sinun tukesi voi olla merkittävä apu toipumisessa.
- Tunnista tilanne: Onko väkivalta kertaluonteinen vai toistuuko uhkailu, voimankäyttö tai muu pelkoa aiheuttava käyttäytyminen? Väkivalta voi olla myös henkistä, kuten jatkuvaa kontrollointia, pelottelua tai nöyryyttämistä. Akuutissa väkivaltatilanteessa soita hätänumeroon 112.
- Kuuntele ja keskustele avoimesti: Anna läheiselle tilaa kertoa kokemuksistaan ilman painostusta. Vältä syyllistämistä ja vähättelyä.
- Tarjoa käytännön apua: Väkivallan uhrin voi olla vaikea ottaa seuraavia askeleita yksin. Voit auttaa esimerkiksi etsimällä tukipalveluita, auttamalla käytännön järjestelyissä tai olemalla mukana, kun hän ottaa yhteyttä viranomaisiin. Väkivallan uhriksi joutuminen voi aiheuttaa sellaisia vammoja tai shokkitilan, joiden vuoksi hän saattaa tarvita apuasi myös kaikenlaisissa arjen tilanteissa.
- Ohjaa tukipalveluihin: Rikosuhripäivystys ja muut palvelut tarjoavat tukea ja neuvoja väkivallan uhreille. Kannusta läheistä hakemaan tukea, mutta älä pakota.
- Huolehdi myös omasta jaksamisestasi: Väkivaltatilanteet voivat olla raskaita myös tukijalle. Hae tarvittaessa itsekin tukea.
Kun väkivalta kohdistuu tiettyihin väestöryhmiin, siihen voi liittyä erityispiirteitä:
- Naisiin kohdistuva väkivalta
- Miehiin kohdistuva väkivalta
- Lapsi ja nuori rikoksen uhrina
- Sateenkaari-ihmisiin kohdistuvat syrjintä- ja viharikokset
- Ikääntyneet
- Vammaisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta
Lue lisää
- Oikeusopas väkivaltarikoksen uhrille (pdf)
- Lähisuhdeväkivalta ja Turvasuunnitelma väkivaltatilanteeseen
- Kunniaan liittyvä väkivalta
- Digitaalinen väkivalta ja vaino
- Seurusteluväkivalta