Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työsyrjintä

Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy myös Suomessa ja sen uhriksi joutuu usein ulkomaalaistaustainen työntekijä. Käytännössä se voi olla esimerkiksi sitä, että työntekijälle, joka ei tunne suomalaisen työelämän sääntöjä tai esim. pelkää oleskeluoikeutensa puolesta maksetaan palkkaa alle työehtosopimuksen, evätään vapaapäiviä tai teetetään pitkiä työpäiviä ilman asianmukaista korvausta. Mikäli hyväksikäyttöön liittyy myös vapauden tosiallista rajoittamista, pakottamista, painostamista, uhkailua, velkauttamista, erehdyttämistä, tai väkivaltaa, se voi täyttää ihmiskaupan tunnusmerkistön.

Rikoslaissa työvoiman hyväksikäyttö on kriminalisoitu muun muassa työsyrjintänä, kiskonnantapaisena työsyrjintänä, törkeänä kiskontana tai vakavimmassa muodossa ihmiskauppana. Tulee muistaa, että lain tarkoittamaa työsyrjintää peilataan yleiseen työmarkkinoiden tasoon eikä siihen vaadita, että yhdellä työntekijällä on huonommat työolot, kuin muilla saman työpaikan työntekijöillä. Työsyrjintään esim. kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella voi syyllistyä myös sellainen työnantaja, jolla on itsellään sama tausta.

Työvoiman hyväksikäyttötapauksia selvittävät poliisin lisäksi myös aluehallintovirastojen työsuojelu. Rikollisen hyväksikäytön uhri voi kuitenkin pelätä olla heti yhteydessä viranomaisiin. Jos on vielä epävarma, haluaako tai uskaltaako ilmoittaa hyväksikäytöstä viranomaisille, asiaa pohtiakseen yhteydessä voi olla luottamuksellisesti esim. Rikosuhripäivystykseen.

Henkilö, jonka epäillään joutuneen työvoiman hyväksikäytön uhriksi, voi saada Rikosuhripäivystyksestä neuvontaa siitä, miten asiassa voi edetä. Rikosuhripäivystys ei välitä mitään tietoja yhteydenotoista muille tahoille. 

Animaatiot työntekijän oikeuksista yhdeksällä kielellä:


Lue lisää: