Rakkauspetoksen uhri tarvitsee myötätuntoa

Verkossa tapahtuneita rakkauspetoksia on käsitelty viime aikoina mediassa aiempaa enemmän. Tähän on hyvä syy, sillä rakkaushuijausten määrä näyttää olevan kasvussa ja pelkästään Nordean petosten torjuntayksikön havaintojen mukaan keskimäärin rakkaushuijauksissa uhri menettää 10 000–15 000 euroa.

Yhä useammin verkossa tehtävien rakkauspetosten takana on järjestäytyneet kansainväliset rikollisryhmät. Näillä ryhmillä on sekä voimavaroja että osaamista huijata heidän olemattomiin lupauksiinsa erehtyviä ihmisiä.
– Näitä rikoksia tehtaillaan ammattitaitoisesti ja järjestelmällisesti. On hyvin tyypillistä, että rikollisryhmän uhriksi jääneen ihmisen on vaikea ymmärtää, että sitä ihmistä, jonka kanssa hän on viestitellyt kuukausia hyvinkin henkilökohtaisista asioista, ei ole lainkaan olemassa, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg Rikosuhripäivystyksestä.

Kaikki verkossa tapahtuvat huijaukset ja petokset eivät kuitenkaan ole kansainvälisten rikollisryhmien tekemiä. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho muistuttaa, että ulkomaisten rikostehtaiden oheen mahtuu myös ihan yksittäisiä rikollisia ja suomalaisiakin.

Elämäntilanne tekee uhrista haavoittuvan

Tavallisesti verkon rakkauspetoksessa huijari erehdyttää uhrinsa siirtämään jopa huomattavia summia rahaa rikollisten haltuun. Usein siirrot tehdään useiden välikäsien kautta, jotta rahan lopullinen päämäärä ei paljastu. Verkon huijarit ovat harjaantuneita käyttämään hyväksi uhriensa hyvää tahtoa, yksinäisyyttä ja rakkauden kaipuuta.
– Huijarit ovat psykologisesti erittäin taitavia. Hyvin nopeasti he onnistuvat selvittämään uhrin elämäntilanteesta, asuinpaikasta ja varallisuudesta kaiken tarpeellisen. Huijarit hankkivat internetistä lisää tietoa uhrin asuinpaikasta ja elinolosuhteista. Tämän jälkeen uhri on helppo hurmata huomaavaisuudella ja yhteisen tulevaisuuden lupauksilla, kertoo Åberg.

Helsingin yliopiston oikeuspsykologian dosentti ja Åbo Akademin tutkija Julia Korkman tietää hyvin, miksi ihmiset jäävät rakkaushuijareiden ansaan.
– Rakastuminen on päätöksen teon kannalta ihmiselle hyvin kuormittava tila. On olemassa paljon tutkimusnäyttöä siitä, miten tunteet vaikuttavat ihmisten päättelyyn. Positiiviset tunteet saavat ihmiset vähättelemään riskejä ja yliarvioimaan menestyksen mahdollisuuden. Rakastuneen henkilön aivot kannustavat ihmisiä ottamaan riskejä turvallisuuden kustannuksella, kertoo Julia Korkman.

– Tutkimusten mukaan moni ihminen on myös avoimempi nettikontaktissa kuin kasvokkaisessa kontaktissa. Verkossa myös luottamus muita kohtaan kasvaa ja rikosten tekijät ovat hyviä tunnistamaan vastaanottajan heikkouksia ja hyödyntämään näitä. Tämä mahdollistaa nämä tilanteet, joissa esiintyy emotionaalista kiristystä, Korkman jatkaa.

Myötätunto on kuulluksi tulemista

Julia Korkmanilla on myös pitkä tausta HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä. Hän kertoo, että yksinäiset, hankalassa elämäntilanteessa elävät ja ne, joilla ei ole vahvaa sosiaalista tukea, ovat alttiimpia emotionaaliselle kiristykselle.
– Tilanteisiin liittyy vahvasti myös häpeän tunteita. Omaa tilannetta ei uskalleta myöntää itselle – saati ulkopuolisille. Usein kuitenkin ulkopuolisen henkilön tai tahon reagointi voi olla ratkaiseva tekijä, jotta uhri havahtuu omaan tilanteensa, kertoo Korkman.

Helsingin yliopiston oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo puhuu haavoittumattomuuden harhasta, jonka vallassa rakastunut ihminen voi olla.
– Tässä on kyse siitä, että edes asiatieto ei vähennä uhriksi joutumista. Tutkimuksissa ei ole saatu viitteitä siitä, että koulutus tai esimerkiksi se, että on hyvä toimimaan verkkomaailmassa, vähentäisi uhriksi joutumisen riskiä. Monilla rakkauspetoksen uhreilla on vahva usko romanttiseen suhteeseen, jolloin rakkaussuhteen menettäminen koetaan suurempana menetyksenä kuin rahan menettäminen. Huijauskokemusta on tärkeä käsitellä, koska sen kieltäminen altistaa uudelleen uhriksi joutumiselle, kertoo Laajasalo. 

Oleellista rakkauspetoksen uhriksi joutuneen auttamisessa on myötätuntoinen kohtaaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiakasta kuullaan ja hänen tilanteensa ymmärretään. Myötätuntoisesti kohdatut asiakkaat kiinnittyvät paremmin palveluihin ja sitoutuvat paremmin tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin.
– Jokainen ihminen haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi ilman syyllistämistä. Rikoksen uhriksi joutuneilla ihmisillä tämä tarve korostuu, kertoo palvelutoimintojen kehittämispäällikkö Maatu Arkio Rikosuhripäivystyksestä.

– Myötätuntoiseen kohtaamiseen kuuluu myös pelokkaan asiakkaan rauhoittelu, tilanteen normalisointi ja asiallisen tiedon antaminen. On tärkeää, että asiakkaalle syntyy hallinnan tunne omaan elämäänsä ja häntä rohkaistaan ja motivoidaan itse toimimaan rikosprosessissa, jatkaa Arkio.

Uusi malli vähentää haittoja


Oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo kertoo, että oleellista on varhainen puuttuminen niissä tilanteissa, kun uhri on jo joutunut tekemisiin rikollisten kanssa, mutta vahinkoja voidaan vielä minimoida.
– Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että mitä vähemmän uhrit ovat ehtineet lähettäneet rahaa rikollisille, niin sitä todennäköisemmin ulkopuolisen puutumisella rahan lähettäminen voidaan lopettaa. Mitä enemmän uhrit ovat jo ”investoineet” suhteeseen, niin sitä vaikeampaa luopuminen on, kertoo Laajasalo.

Rikosuhripäivystys järjesti 11.6.2018 yhteistyössä poliisin, Nordean ja Finanssiala ry:n kanssa koulutuksen rakkaushuijausten ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien suojelemiseksi. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä rakkauspetoksia.

– Toimintamallissa avainasemassa ovat pankit, joilla on mahdollisuudet tunnistaa asiakkaidensa tekemät epäilyttävät rahasiirrot. Tavoitteena on, että pankki, Rikosuhripäivystys ja poliisi tekevät saumattomasti yhteistyötä, jotta rakkauspetoksen uhri saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarvitsemaansa tukea ja tietoa, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg Rikosuhripäivystyksestä.

– Ennen kuin epäilyttävä rahasiirto laitetaan liikkeelle, voi pankki ottaa uhriin puhelimitse yhteyttä ja lähettää sen jälkeen sähköpostia, jossa kerrotaan rakkauspetoksista ja annetaan uhrille yhteystietoja auttajatahoihin, jatkaa Åberg.

Rikosuhripäivystyksen verkkosivuilta löytyy lisätietoa rakkauspetoksista sekä testi, jossa nostetaan esiin petoksiin liittyviä tyypillisiä piirteitä. Omasta tilanteesta voi keskustella RIKUchatissa.

Teksti: Sami Liukkonen

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2018