Ihmiskaupan uhrien on entistä vaikeampi saada apua koronakriisin vuoksi

Koronan aiheuttama poikkeustila näkyy ihmiskaupan ja sen kaltaisen hyväksikäytön uhrien auttamistyössä. Jo sovittuja kuulemisia ja oikeudenkäyntejä on jouduttu siirtämään ja esitutkintatoimenpiteitä on jouduttu lykkäämään sellaisissakin tapauksissa, joissa rikoksen tekijä jatkaa edelleen toimintaansa.

Vaikka uhrin avuntarve saattaa kasvaa, kynnys avun hakemiseen voi nousta entistä korkeammaksi, koska asiakastyötä joudutaan useissa palveluissa pääsääntöisesti tekemään puhelimitse tai videolla tavallisen kasvokkaisen tapaamisen sijaan.

– Tämä saattaa estää avun hakemisen kokonaan, koska asiakkaalla ei ole turvallista paikkaa, jossa voisi puhua tilanteestaan muiden kuulematta. Järjestämme tapaamisia kasvotusten sellaisissa tilanteissa, kun se on välttämätöntä ja mahdollista, ja pyrimme osallistumaan tukihenkilönä niihin kuulemisiin, jotka poliisi järjestää, sanoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä (RIKU).

RIKU tarjoaa apua ihmiskaupan ja lähirikosten uhreille, ja palvelussa on tällä hetkellä noin 300 asiakasta, joista lähes kaikki ovat joutuneet rikoksen uhriksi Suomessa. Asiakkaiden yleisimmät kansalaisuudet ovat Irak, Nepal, Suomi ja Bangladesh.

Koronakriisin alkaessa monen työssä hyväksikäytetyn asiakkaan oli vaikea saada tietoa oikeuksistaan työntekijänä, ja usea työnantaja näytti käyttävän tilannetta hyväkseen esimerkiksi pyytämällä allekirjoituksia uusiin työsopimuksiin, jotka olisivat huonontaneet työehtoja pysyvästi. Siksi RIKUssa laadittiin 12 kielellä ohjeet työntekijän oikeuksista poikkeustilanteesta.

– Olemme toisaalta huomanneet, että eräät vastuulliset työnantajat ovat nähneet paljon vaivaa tulkitakseen säännöksiä työntekijöidensä eduksi ja yrittävät estää työntekijöiden joutumisen vaikeaan tilanteeseen, Marttila kertoo.

Moni ihmiskaupan tai työperäisen hyväksikäytön uhri on huolissaan siitä, miten lomautuksien aiheuttamat tulonmenetykset vaikuttavat heidän oman oleskelulupansa jatkoon mutta myös heidän perheenjäsentensä oleskelulupiin. Asiakkaat pelkäävät, että lomautus estää työntekijää täyttämästä toimeentuloedellytystä, kun perheenjäsenille haetaan jatkoa oleskelulupaan.

RIKU on auttanut useita asiakkaita hakemaan esimerkiksi maatalouden kausityöpaikkoja.

Monia asiakkaita on avustettu ilmoittautumaan työttömäksi tai hakemaan työttömyyspäivärahaa tai ansiosidonnaista työttömyysetuutta, koska he eivät ole aiemmin asioineet Kelan, TE-toimiston tai työttömyyskassan kanssa. Asiakkaita on myös ohjattu kuntien sosiaalitoimen palveluihin, mutta tilanne on ruuhkauttanut myös sosiaalitoimen yksiköt.

Heikoimmassa asemassa ovat asiakkaat, joilla on heikko suomen, ruotsin tai englannin kielen taito. Tämä koskee esimerkiksi työntekijänä Suomeen tulleita asiakkaita, jotka ovat tehneet koko ajan pitkiä työpäiviä, eivätkä ole siksi voineet opiskella kieltä. He eivät usein saa kielitaidon puutteen vuoksi tietoa yleisten neuvontapalveluiden kautta eivätkä esimerkiksi pysty ilman apua asioimaan ammattiliittonsa palveluissa, vaikka olisivatkin ammattiliiton jäseniä.

 

Lisätietoja

Pia Marttila, ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinoiva erityisasiantuntija
Rikosuhripäivystys
040 630 9669
pia.marttila@riku.fi

Saara Pihlaja, ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija
Rikosuhripäivystys
040 621 2443
saara.pihlaja@riku.fi

 

Rikosuhripäivystys parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa tuottamalla matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita. RIKUn palvelut ovat käytettävissä 31 palvelupisteessä ympäri maata – kasvokkain, puhelimitse ja verkossa. Palvelut ovat maksuttomia ja RIKUun voi ottaa yhteyttä myös nimettömänä. Toimintaa rahoittaa oikeusministeriö.