Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Kun rikos ei ole vielä tapahtunut

Saattaa yllättää, että Suomen laissa jo tehdystä rikoksesta ei ole ilmoitusvelvollisuutta – suurpiirteisesti näin: vaikka tietäisi jonkun murhanneen jonkun, tästä ei lain mukaan tarvitse poliisille ilmoittaa. Sen sijaan lain vastaista on, jos jättää ilmoittamatta suunnitteilla olevan rikoksen.

Laki suunnitteilla olevan rikoksen ilmoittamatta jättämisestä (RL 15 10 §) koskee törkeimpiä rikoksia, ei pieniä rikoksia. Ydinräjähderikoksen ja törkeän maanpetturuuden ohella muun muassa raiskaus, lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, ryöstö ja törkeä pahoinpitely ovat rikoksia, joiden suunnittelusta tietäessään tulee ilmoittaa poliisille tai uhkan kohteena olevalle. Ilmoittamatta jättäminen voi johtaa sakkoon tai enintään kuuden kuukauden vankeustuomioon, jos suunniteltu rikos toteutuu.

Nykyisen rikoslain mukainen törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen on kohtuullisen uusi rikoslain nimike, joka tuli voimaan vuonna 2009.

– Kyse on erittäin harvinaisesta rikoksesta. Vuonna 2015 kyseisellä rikosnimikkeellä ei koko valtakunnassa ollut yhtään juttua ja vuonna 2016 kolme. Näissä oli kyse ryöstön, törkeän pahoinpitelyn ja seksuaalirikoksen tutkinta, kertoo rikoskomisario Teemu Kruskopf Helsingin poliisilaitokselta.

Kun poliisi saa ilmoituksen suunnitteilla olevasta rikoksesta, sillä on toimintavelvollisuus.

– Aluksi kerätään tietoa ilmoitetusta tekijästä tai tekijöistä sekä rikoksen kohteesta. Riippuen rikoksen laadusta voidaan suorittaa rikoksesta epäillyn seurantaa ja puuttua siihen jo valmisteluvaiheessa. Poliisi on yhteydessä myös suunnitellun rikoksen kohteeseen ja mahdollisen uhkakuvan mukaan voidaan suunnitella erilaisia suojaustoimia, Kruskopf kertoo.
Ilmoituksen voi tehdä internetissä poliisin sivustolla, mutta myös kirjeitse, puhelimitse, asiamiehen välityksellä tai henkilökohtaisesti poliisilaitoksella.

– Asiasta voi myös ilmoittaa hätänumeroon ja pyytää esimerkiksi poliisipartiota käymään. Henkilökohtainen käynti on useimmiten paras, koska silloin voidaan rauhassa käydä asiaa läpi.

Joudunko ilmoittamisesta vaikeuksiin?

Moni saattaa pohtia, että milloin kannattaa ilmoittaa, että epäilee jonkun suunnittelevan rikosta.

– Ilmoittamisen kynnyksen kannattaa olla mahdollisimman matala. Keskustellessa poliisin kanssa voidaan sitten arvioida, jatkaako asia eteenpäin, vai mitä sen kanssa tehdään. On erittäin tapauskohtausta, mitä ilmoittajalle tapahtuu, yhtä oikeaa vastausta ei ole, Kruskopf kertoo.

Käytännössä ilmoittaja voi suunnitellun rikoksen mennessä oikeuteen toimia todistajana, jos hänellä on ratkaisevaa tietoa. Jos ilmoittajaa ei tarvita todistajana, ei hänen nimensä välttämättä näy missään papereissa. Jos ilmoittajaa itseään uhkaa vaara ilmoittamisen takia, poliisi järjestää suojaustoimet. Kruskopf kehottaa kuitenkin ilmoittamaan.

– Anonyyminäkin voi ilmoituksen tehdä, esimerkiksi poliisin web-sivujen kautta, mutta silloin on hyvä kertoa jo ilmoittaessaan, että ei halua itseään sekoitettavan asiaan. Vaikka ilmoittaisi nimellään, niin jos epäily osoittautuu turhaksi, on erittäin epätodennäköistä että ilmoittajalle seuraisi siitä mitään. Jos ilmoitus on tehty tarkoituksena aiheuttaa toiselle vaikeuksia levittämällä perätöntä tietoa, niin silloin asia on tietysti eri. Lähtökohta kuitenkin on, että ilmoittajan identiteetti pyritään suojaamaan, jos hän näin haluaa, Kruskopf painottaa.

Kuka rikokseen syyllistyy?

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoo, että suunnitellun rikoksen ilmoittamatta jättämiseen näytettäisiin syyllistyvän yleensä johtuen salassapitovelvollisuuden korostuneesta asemasta. Havainto koskee sosiaaliviranomaisia ja kirkon työntekijöistä lähinnä pappeja.

– Toisin sanoen ei haluta rikkoa luottamussuhdetta asiakkaaseen. Ehkä pelätään myös sitä, että tulisi tehtyä väärä ilmianto. Tosiasiassa laki suunnitellun törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä menee salassapitosäännösten ohi. Papinkin on ilmoitettava uhatulle tai poliisille hankkeilla olevasta rikoksesta – tosin tekijää paljastamatta, Tolvanen kertoo.

Papit, lääkärit ja toimittajat ovat erityisasemassa, mitä tulee rikoksiin: yksinkertaistettuna papeilla on ehdoton vaitiolovelvollisuus jo tehdyistä rikoksista, lääkärit ovat velvollisia todistamaan oikeudessa, ja toimittajat voivat vedota lähdesuojaan pienempien rikosten kohdalla. Suunnitteilla olevista törkeistä rikoksista ilmoittamisvelvollisuus koskee sen sijaan kaikkia paitsi, jos ilmoittaja rikoksen paljastaakseen joutuisi ilmiantamaan aviopuolisonsa, ex-aviopuolisonsa, avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa tai muun henkilön, johon hänellä on parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde.

– Vaikeinta lienee määritellä ”rinnastuva läheinen suhde”. Nämä henkilöt ovat samoja kuin ne, joilla on oikeudenkäynnissä oikeus kieltäytyä todistamasta. Kyseeseen tulevat esimerkiksi samassa taloudessa asuvat avopuolison lapset, Tolvanen kommentoi.

 

Esimerkkitapaus

Rikoskomisario Teemu Kruskopf
Helsingin poliisilaitokselta kertoo esimerkkitilanteen
tapauskohtaisuuden ja rikoslain eri kohtien valottamiseksi:

Jos
tiedät jonkun suunnittelevan toisen vakavaa vahingoittamista esimerkiksi
siten, että hän selvittelee suunnitellun uhrin kulkureittejä ja
aikatauluja, ja tiedät hänen myös hankkineen aseen tekoa varten –
tällöin suunnittelijan voidaan epäillä syyllistyvän törkeään henkeen tai
terveyteen kohdistuvan rikoksen valmisteluun (RL 21L 6a§).

Sinä,
joka tiedät suunnitelmasta, mutta et ole itse osallinen rikoksen
valmisteluissa, ilmoitat epäilystäsi poliisille. Poliisi ryhtyy
asianmukaisiin toimenpiteisiin. On madollista, että sinä ilmoittajana
joudut todistajaksi, mutta se on tapauskohtaista. Jos löytyy muuta
riittävää näyttöä rikoksen valmistelusta, ei ilmoittajaa tarvitse
sekoittaa asiaan.

Jos taas jätät ilmoittamatta vastaavassa
tilanteessa epäilysi, ja teko tapahtuu, mutta se olisi voitu estää, jos
olisit siitä ilmoittanut, niin silloin syyllistyt törkeän rikoksen
ilmoittamatta jättämiseen (RL 15 10 §).

 

Laki suunnitellun törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä (RL 15 10 §)

Joka
tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä
vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksen,
hyökkäysrikoksen valmistelun, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen,
kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen
kiellon rikkomisen, jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen
itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen,
vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen,
raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön,
törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin
ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen,
ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa
tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän
ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan
hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä
tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos
rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen
ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
kuukaudeksi.

 

Teksti: Heli Yli-Räisänen


Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2017.

 

 

Avaa koko lehti (pdf)