LASTA-malli lapsen etua turvaamassa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman LASTA-mallin tarkoituksena on varmistaa viranomaisten välisen tiedon jakaminen ja monialainen yhteistyö kaikissa lapsiin kohdistuvissa rikosepäilyissä. Mallin avulla pyritään turvaamaan lapsen etu sekä varmistamaan, että lapsi ja perhe saavat tukea.
Mallia kehitettiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2014–2016. Tavoitteena oli luoda valtakunnallinen lapsiystävällinen yhteistyömalli poliisille, syyttäjälaitokselle, lastensuojelulle sekä somaattiselle ja psykiatriselle sairaanhoidolle tilanteissa, joissa epäillään, että lapsi on joutunut pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.
Kehittämistä varten perustettiin projektiryhmä paikallisista toimijoista: poliisi, syyttäjä, lastensuojelun asiantuntija, somaattinen lääkäri, psykiatri, psykologi ja juristi. Sairaanhoitopiiri palkkasi hankkeen ajaksi työryhmän: perheterapeutin ja kaksi erikoissosiaalityöntekijää (LASTA-työntekijä/koordinaattori), sihteerin ja asiantuntijalääkärin. Kehittämistyötä koordinoi THL ja sitä tukivat sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja sisäministeriö sekä Poliisihallitus ja Valtakunnansyyttäjänvirasto.
Lakimuutos edisti valtakunnallisen mallin hakua
Lakimuutos lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä tuli voimaan 1.1.2014 (793/2013). Muutos merkitsi, että lapseen kohdistuneet pahoinpitelyrikosten epäilyt selvitetään ja rahoitetaan samalla tavalla kuin lapseen kohdistuneessa seksuaalirikoksen epäilyssä. Rahoitusvastuu siirtyi kunnilta valtiolle.
Hankkeen tavoitteena oli hakea valtakunnallinen toimintamalli sekä fyysisen että seksuaalisen väkivallan epäilyn tutkintaan. Kokeiluhankkeen perusteella päätettävä malli voisi olla käytössä aikaisintaan vuoden 2017 alusta.
LASTA-hankkeessa on kehitetty tietojenkeruulomake riskinarviointia varten. Lapseen ja hänen perheeseensä liittyviä olennaisia taustatietoja kerätään lomakkeelle, joka koostuu rikosepäilyn perustiedoista sekä terveydenhuollon ja lastensuojelun osioista.
Mallissa on kaksi vaihetta. Ensin lomakkeelle kerätään poliisin pyynnöstä oleelliset tiedot lapsesta eri viranomaisten tiedoista. Mikäli niissä nousee esiin lastensuojelun kannalta tärkeitä tietoja, lomake liitetään uuteen lastensuojeluilmoitukseen. Tämä tukee poliisin esiselvitystyötä ja esitutkintaa sekä lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Toisessa vaiheessa poliisi tuo valitsemansa tapaukset monialaiseen yhteistyökokoukseen, jossa tehdään yhteinen arvio tilanteesta ja konkreettinen yhteistyösuunnitelma siitä, miten edetään.
Tavoitteena monialaisen työn lisääminen
Hankkeen kehittämä malli täydentää lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen yksiköiden toimintaa, jossa kuullaan poliisin pyynnöstä osaa lapsista ja vanhemmista erityisen vaativissa tilanteissa. Valtaosaa lapsista poliisi kuulee itse – eikä rikostutkinta edes ala kaikissa epäillyissä tapauksissa. LASTA-mallin tarkoituksena on tukea myös näitä lapsia.
Malli tarjoaa yhden tavan organisoida toiminta niin, että kaikkiin lapsiin kohdistuneisiin epäilyihin suuntaudutaan monialaisesti. Taustatietojen jäsennetty kerääminen varmistaa, ettei terveydenhuollon tai sosiaalityön oleellisia tietoja jää välittymättä poliisille. Tämä selkiyttää ja helpottaa poliisin päätöksentekoa esitutkinnan suhteen. Samalla se tekee helpoksi koostaa ja jäsentää lapsen ja perheen tietoja lastensuojelun tarpeen arviointia varten. Oleellista on, että tiedot saadaan poliisille ja sosiaalihuoltoon nopeasti.
LASTA-mallissa ei ehdoteta uutta tuen tai hoitamisen rakennetta vaan se toimii yhteistyön jäsentäjänä. Luonnolliset avun tarjoajat sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa sekä kolmannella sektorilla tai seurakunnissa toimivat avun varsinaisina toteuttajina. Jotta mallin voisi jatkossa toimia, on näille toimijoille annettava huomattavasti nykyistä enemmän koulutusta ja tukea.
Lapsen arvostava ja tukeva kohtaaminen
LASTA-malli vaatii edelleen kehittämistä ja alueille sovittamista. Tärkeintä on, että lapsi saa arvostavan ja tukevan kohtaamisen aina kun herää epäily pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tämä ei riipu lapsen iästä: yhtälailla 3-vuotias lapsi kuin 17-vuotias nuori tarvitsee asiantuntevaa kuulijaa, lapsiystävällistä kuulemisen ympäristöä sekä tarpeenmukaista kriisiapua tai hoitoa.
Tulevaisuudessa tulee varmistaa lapsen ja perheen kannattelu läpi viranomaisprosessien. Tämä koskee niin poliisin esitutkintaa kuin esimerkiksi palvelutarpeen arviointia ja sen osana lastensuojelutarpeen selvitystä sekä mahdollista kriisiapua. Kannattelu ei ole hoitoa vaan lapsen kokonaistilanteen ymmärtämistä samalla kun ammattilainen toteuttaa omaa perustehtäväänsä.
Lapsen ja perheen tarpeenmukainen tuki ja hoito mahdollisen rikostutkintaprosessin aikana ja jälkeen tulee arvioida ammattitaitoisesti ja monialaisesti. Kriisiapua voimakkaisiin stressireaktioihin tulee antaa pian tapahtuman jälkeen ja se vaatii pätevän kriisityöntekijän. Kriisiapua tulee voida tarjota lähellä lasta tai perhettä, eli tarpeen mukaan myös perhekeskuksissa.
Osa tuesta voi olla matalan kynnyksen sosiaali- tai terveyspalveluita, jolloin niiden on luontaista toimia läheisessä yhteistyössä varhaiskasvatuksen, koulun tai oppilaitoksen kanssa. Tämä lisäisi traumatietoisuutta myös näissä kasvuympäristöissä. Osa voi olla järjestöjen antamaa erikoistunutta tukea esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen tai Ensi- ja turvakotien tarjoamana, osa erityispalveluissa ja vaativissa palveluissa tarjottavaa traumaterapeuttista hoitoa.
LASTA-hankkeen loppuraportti valmistuu keväällä 2017. LASTA-mallin kehittäminen jatkuu osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) alueellisina kokeiluina 2017–2018 Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Minna Sinkkonen
kehittämispäällikkö
THL
Lisätietoa: www.thl.fi
Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2017.