Väkivaltaa perheessä – Miten auttaa nuorta?
Nuoret kohtaavat väkivaltaa tutkitusti enemmän kuin aikuiset. Nuoriin kohdistuva fyysinen väkivalta on usein toisten nuorten tai tutun henkilön tekemää.
Tyypillisemmin nuoriin kohdistuvassa väkivallassa tekijänä on nuoren sisarus, kaveri tai muu tuttu nuori. Aikuisten nuoriin kohdistamassa väkivallassa tekijänä on useimmiten nuoren isä tai äiti.
Väkivalta on kaikissa muodoissaan läsnä monen suomalaisen lapsen ja nuoren kotona. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijänä on perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Väkivalta lähisuhteessa voi ilmetä fyysisenä, henkisenä, seksuaalisena, taloudellisena, uskonnollisena tai kemiallisena väkivaltana sekä laiminlyöntinä ja kaltoinkohteluna.
Perheväkivallalla tarkoitetaan kaikkea perheen sisällä tapahtuvaa fyysistä, seksuaalista tai psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa. Vanhempien lapsiin kohdistama kuristusväkivalta voi muuttua fyysisiksi yhteenotoiksi, kun nuori alkaa puolustautumaan väkivaltaa vastaan.
Perheväkivallasta puhutaan harvoin
Perheväkivalta tunnistetaan ilmiönä paremmin kuin yksittäisinä tapauksina. Perheväkivalta koetaan häpeällisenä ja siitä vaietaan, jolloin se jää helposti pimentoon. Avun hakeminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin väkivalta on kestänyt.
Vaikeneminen ei lopeta väkivaltaa, sillä ilman puuttumista se usein toistuu ja pahenee. Puuttuminen väkivaltaan koetaan vaikeana ja se voidaan kokea myös perheen yksityisyyteen kajoamisena.
Väkivallasta kuuleminen voi aiheuttaa ahdistusta ja voimakkaita tunteita. Jos aikuisen on vaikea puhua väkivallasta, ei nuorikaan välttämättä siitä puhu. Nuoret puhuvat perheväkivallasta, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ja aikaa. On tärkeä muistaa, ettei nuorta saa painostaa tilanteessa, sillä tämän jälkeen nuori ei välttämättä halua tehdä yhteistyötä.
Väkivalta koskettaa kaikkia
Väkivalta koskettaa sen kohteeksi joutuneita, mutta myös väkivaltaa nähneitä. Nuorelle väkivallan kokeminen on yhtä haitallista, vaikka se ei kohdistuisi suoraan häneen itseensä. Nuori tarvitsee samalla tavalla apua kuin aikuinenkin altistuttuaan väkivallalle. Nuorella on oikeus olla osallisena omassa elämässään ja tulla kuulluksi. Väkivallan kierre voidaan katkaista tunnistamalla ja nimeämällä väkivalta.
Väkivallan seuraukset ovat yksilöllisiä ja niihin vaikuttavat väkivallan laatu ja määrä, ikä, sukupuoli sekä muut riskitekijät ja suojaavat tekijät kasvuympäristössä. Jokaisen selviytymiskeinot ovat yksilöllisiä. Nuoren keinot selviytyä voivat olla myös vahingollisia, kuten päihteiden käyttö tai itseään vahingoittava käytös.
Väkivalta perheessä voi vaikuttaa nuoren kehitykseen ja aiheuttaa psyykkisiä sekä käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Se voivat estää nuorta muodostamasta kiintymyssuhteita sekä oppimasta sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja. Ne voivat vahingoittaa nuoren perusturvallisuuden tunnetta sekä tunnetta itsestään. Väkivallan vaikutukset voivat näkyä myös yli sukupolvisesti, sillä väkivaltaisessa perheessä kasvaneella nuorella on todennäköisemmin väkivaltaa myös omissa aikuisiän suhteissaan.
Selviytymiskeinot ovat yksilöllisiä
Nuoren selviytymiskeinoja voivat olla tilanteista ja tunteista irtautuminen sekä niiden sulkeminen. Nuori voi uppoutua musiikkiin tai peleihin, jolloin muu ympäristö unohtuu. Nuori voi myös vältellä tilanteita sulkeutumalla huoneeseensa, poistumalla kotoa tai välttelemällä kotiin menemistä.
Nuoruusiässä voi esiintyä seurusteluväkivaltaa, rikollisuutta tai karkailua kotoa. Psyykkinen oireilu tai muuttunut käytös, esimerkiksi aggressiivisuus tai sulkeutuneisuus, voivat olla merkkejä väkivallasta. Nuorella voi esiintyä masentuneisuutta, itsetuhoisuutta tai häpeää ja syyllisyyttä, jotka voivat estää väkivallasta kertomista ja avun hakemista.
Erityisesti nuoreen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa voi olla vaikea huomata. Henkinen väkivalta vahingoittaa nuorta ja vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen saakka.
– Joskus väkivallan tekijä perheessä voi olla myös nuori itse. Tällöin on tärkeää, että nuori ja hänen perheensä saa apua väkivaltatilanteiden katkaisemiseen. Nuoren on tärkeä saada tukea omien tunteiden käsittelyyn, sekä keinoja, miten hän voi hallita omaa käyttäytymistään, sanoo Ulla Aronen, joka työskentelee Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksessä väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkissä.
Väkivallasta voi kysyä suoraan
Nuoret eivät aina tunnista, mikä on väkivaltaa ja mikä ei. Nuorten kanssa onkin hyvä käydä keskusteluja siitä, mitä väkivalta on, ja sanoittaa se miksi on hänestä huolissaan. Nuoren kanssa tulisi keskustella esimerkiksi siitä, miten hänen käytöksensä on muuttunut. Valmiita ratkaisuja tilanteeseen ei ole, mutta on hyvä kysyä suoraan, mitkä keinot auttaisivat häntä.
Nuorelle on annettava aikaa reagoida kuulemaansa ja miettiä asiaa. Asiaan on hyvä palata sovitusti myöhemmin. On tärkeä kertoa, ettei asiaa välttämättä voida pitää kahdenkeskisenä, vaan asian vakavuus voi vaatia muidenkin ammattilaisten puuttumista.
Kun nuori ottaa puheeksi väkivallan kotona, tulee myös arvioida voiko kertominen asettaa nuoren turvallisuuden uhatuksi. Onko turvallista ottaa yhteyttä vanhempiin, jos nuori joutuu siitä kärsimään. Auttamistyössä on tärkeintä vakauttaa nuoren ja koko perheen arki. Järjestöt tarjoavat monia maksuttomia palveluita väkivaltaa perheissä kokeville nuorille ja aikuisille. On tärkeää, että apua saa koko perhe.
Ammattilaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus
Alaikäisten nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli siihen on havaittu syytä. Lastensuojeluilmoituksen voi kuitenkin tehdä kuka vain.
Pelko vanhempia ja viranomaisia kohtaan voi vaikuttaa perheväkivallasta kertomiseen. On tärkeä puhua nuoren kanssa siitä, mitä tapahtuu, kun ilmoitus tehdään. On hyvä kertoa millaista apua perhe voi saada eri viranomaisilta. Huostaanotto on viimeinen keino, jos mikään muu ei auta
Lastensuojelun apu ja tuki voi olla esimerkiksi avohuollon tukitoimia, kuten keskustelua, arjen rutiinien rakentamista ja tilanteen vakauttamista. Jos perheessä on ollut kriisejä tai päihde- ja mielenterveysongelmia, voi lastensuojelun kautta saada apua ja ohjausta muihin auttajatahoihin. Äärimmäisenä vaihtoehtona voidaan miettiä myös sijaishuoltoa.
Jos herää epäilys, että väkivalta kohdistuu alaikäiseen nuoreen, tulee siitä ilmoittaa poliisille ja lastensuojeluun. Akuutissa hädässä on soitettava hätäkeskukseen. Nuorelle on hyvä kertoa, miksi poliisille ilmoitetaan asiasta ja että se on hänen ja perheen parhaaksi.
On tärkeää, että nuorella on ympärillään erilaisia ammattilaisia. Muita ammattilaisia voi konsultoida kertomatta nuoren tai perheen henkilötietoja. Yhteistyöllä ja moniammatillisella osaamisella voidaan parantaa nuoren tilannetta. Puheeksi ottaminen on vaikeaa, mutta keinoja nuoren auttamiseen on. Jo se, että aikuinen osoittaa huolensa nuorelle, on iso asia.
Raija Kontunen
Rikosuhripäivystyksen projektisuunnittelija
Kirjoitus on julkaistu lehdessä 1/2017.