Juristi vastaa: Miten sovelletaan rikosnimikettä törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu?

Rikoslain 21 luvun 6 a § on tullut voimaan 1.8.2013 ja siinä on kriminalisoitu tapon, murhan, surman ja tör-keän pahoinpitelyn valmistelu kolmessa eri tilanteessa. Pykälän säätämiseen vaikuttivat osaltaan Suomes-sakin tapahtuneet koulusurmat, minkä takia rangaistusvastuu katsottiin perustelluksi ulottaa rikoksen yritystä aikaisempaan vaiheeseen eli sellaisiin valmistelutoimiin, joilla luodaan edellytyksiä rikoksen myö-hemmälle toteuttamiselle aloittamatta kuitenkaan vielä rikoksen tekemistä.

Pykälän ensimmäisen kohdan mukaan valmistelurikokseen syyllistyy se, joka pitää hallussaan ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä (esimerkiksi erilaisia pommeja, myr-kyllisiä tai tukahduttavia kaasupanoksia tai räjähteitä taikka tikareita, stilettejä, pistimiä, jousipatukoita, nyrkkirautoja) taikka välinettä, joka soveltuu erityisesti käytettäväksi välineenä rikoksessa. Rangaistusvas-tuu on ulotettu vain tilanteisiin, joissa välineitä pidetään hallussa nimenomaan henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten. Esimerkiksi, jos henkilöltä löytyy hallustaan teräase, eikä tämän tarkoitus-ta valmistelua koskevan rikoksen tekemisestä voida näyttää toteen, henkilö ei syyllisty valmistelurikok-seen vaan mahdollisesti toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapitoon.

Pykälän toisen kohdan mukaan valmistelurikokseen syyllistyy se, joka sopii toisen kanssa tai laatii yksityis-kohtaisen suunnitelman henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemisestä. Rikoksen tekemisestä so-piminen on salahanketyyppinen ja siinä kohteena on tietyn konkreettisen rikoksen tekeminen eli rikok-sen tulee olla riittävän yksilöity esimerkiksi kohteensa tai kohdejoukon suhteen. Sopimisen ei tarvitse kattaa kaikkia rikoksen yksityiskohtia ja myös rikoksen käytännön toteuttaminen voi jäädä yhden osapuo-len tai kolmannen henkilön tehtäväksi. Pelkästä rikoksen tekemisestä keskusteleminen ei ole kuitenkaan vielä rangaistavaa valmisteluna.

Tunnusmerkistö voi täyttyä, jos esimerkiksi kaksi henkilöä viestittelee keskenään ja näissä viesteissä on pohdittu henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekotapaa, ajankohtaa ja kohdetta. Valmistelurikokseen voi syyllistyä myös laatimalla yksityiskohtaisen suunnitelman henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn te-kemisestä. Pelkät pahat ajatukset eivät kuitenkaan ole vielä valmisteluna rangaistavia, joten yksityiskoh-taisen suunnitelman pitää olla sellainen faktatietoon perustuva toimintakokonaisuuden suunnitelma, joka mahdollistaa rikollisen teon ja on välttämätön sen toteuttamiseksi. Yksityiskohtainen suunnitelma ei kui-tenkaan edellytä sitä, että rikossuunnitelman kaikki pienimmätkin yksityiskohdat pitäisi olla lopullisesti päätetty.

Edelleen pykälän kolmannen kohdan mukaan valmistelurikokseen syyllistyy se, joka palkkaa, käskee tai muuten yllyttää toista henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemiseen taikka lupautuu tai tarjoutuu tekemään sen. Tässäkin rikoksen tulee olla riittävän yksilöity etenkin kohteeltaan. Yllyttämisen tyyppiti-lanteina pykälässä mainitaan palkkaaminen, jossa yllyttäjä tarjoaa toiselle jonkin edun rikoksen tekemi-sestä, sekä käskeminen, joka voi tulla kyseeseen esimerkiksi jengi- tai järjestäytyneessä rikollisuudessa, jolloin yllyttäminen voi kohdistua myös tiettyyn henkilöjoukkoon. Tällöin vaaditaan kuitenkin, että käski-jällä on tuohon joukkoon kuuluviin nähden sellainen käskyvalta, että on ennakoitavissa, että käskyä myös noudatetaan. Kolmannessa kohdassa mainittua muuta yllyttämistä voi olla esimerkiksi painostaminen, kiristäminen, uhkaileminen ja muu vaikuttaminen. Yllyttäminen ei edellytä rikoksentekopäätöksen syn-tymistä yllytetyssä, mutta rangaistavan yllyttämisen henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemiseen tulee olla vakavasti otettava, ei pelkkää leikinlaskua tai uhoamista.

Kohdassa mainitut lupautuminen ja tarjoutuminen rikoksen tekemiseen ovat rikoksen potentiaalisesti toteuttavan henkilön tahdonilmauksia ja myös ne voivat jäädä yksipuolisiksi eli vastuun edellytyksenä ei ole, että lupautuminen tai tarjoutuminen otettaisiin vastaan tai että siitä edes oltaisiin kiinnostuneita. Lupautumisen ja tarjoutumisen tulee kuitenkin olla vakavasti otettava eikä pelkästään pilailua tai uhoa-mista. Yleinen valmius henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemiseen ja sen ilmoittaminen eivät vielä riitä rangaistusvastuun syntymiseen.

Valmistelu voi olla hyvin monenlaista toimintaa, kuten oikeuskäytännössä on havaittu. Kaikille valmistelu-rikoksen tekotavoille yhteisenä yleisenä edellytyksenä on, että tekijä toimii henkirikoksen tai törkeän pahoinpitelyn tekemistä varten, mikä edellyttää, että tekijän subjektiivisen tarkoituksen on kohdistuttava nimenomaan kyseisten rikosten tekemiseen. Lisäksi edellytetään, että tekijän tarkoitusperät kyetään kiinnittämään ulkoisesti havaittaviin seikkoihin.

Pykälän toisen momentin mukaan henkilöä ei kuitenkaan voida syyttää rikoksen valmistelusta, jos vaara rikoksen toteuttamisesta on ollut muista kuin satunnaisista syistä vähäinen taikka jos henkilö on vapaaeh-toisesti luopunut rikoksen valmistelusta, estänyt sen jatkumisen tai muuten poistanut oman toimintansa merkityksen rikoksen valmistelussa.

Elisa Trejtnar
varatuomari, Helsinki
Lakiasiaintoimisto Haanpää Oy
hclaw.fi

Lue koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 2/2019