Liikennevahinkolautakunnan tavoitteena vähentää käräjäoikeuden kuormitusta

Liikennevahinkolautakunta on valtioneuvoston 16.10.2014 asettama riippumaton toimielin, minkä tehtävänä on antaa lausuntoja ja soveltamissuosituksia erilaisissa vahinkoasioissa, sekä tiedottaa toiminnastaan.

Vahinkolautakunnalta voi pyytää lausuntoa liikennevakuutustoimintaa harjoittava vakuutusyhtiö tai vakuutuslaitos, tuomioistuin tai vahinkoa kärsinyt vakuutuksenottaja tai muu korvaukseen oikeutettu.

Liikennevahinkolautakunnan toimintakauden 1.1.2015–31.12.2017 aikana puheenjohtajana toimii varatuomari Kyösti Vihermaa. Varapuheenjohtajina toimivat käräjätuomari Sinikka Kurkinen, varatuomari, lainsäädäntöjohtaja Antti T. Leinonen ja oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari, hovioikeudenneuvos Timo Ojala.

Puheenjohtajien lisäksi liikennevahinkolautakunnan varsinaiseen jäsenistöön kuuluu yhdeksän lakimiestä, neljä lääkäriä ja neljä insinööriä, jotka edustavat eri aloja.

Liikennevahinkolautakunnan toimintaa valvoo Suomen Pankin yhteydessä toimiva Finanssivalvonta, mutta myös valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies voivat ottaa lautakunnan toimintaa koskevan kysymyksen käsiteltäväksi. Lautakunnan toiminta rahoitetaan liikennevakuutustoimintaa harjoittavilta yhtiöiltä ja Valtiokonttorilta perittävillä maksuilla.

Asiakkaalla oikeus lausuntoon

Liikennevahinkolautakunnan puheenjohtaja Vihermaa kertoo, että lautakunnan lakisääteisenä tehtävänä on antaa lausuntoja ja suosituksia liikenteessä aiheutuneiden henkilö- ja esinevahinkojen vakuutuskorvauksia koskevissa asioissa sekä liikenneonnettomuuksia koskevissa syyllisyys- ja vastuunjakokysymyksissä.
– Lautakunta on toimivaltainen käsittelemään kaikkia liikennevakuutuslain soveltamisalaan kuuluvia vahingonkorvausasioita. Lautakunnan antama lausunto on suositus, mihin ei voi hakea muutosta, eikä se sido tapahtuman osapuolia. Lausunto ei ole täytäntöönpanokelpoinen, eikä lausunnon pyytäminen vaikuta vahinkoa kärsineen oikeuteen saattaa korvausasiaansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Lautakunnan toiminnan yhtenä tarkoituksena on kuitenkin vähentää käräjäoikeuden käsittelyyn menevien liikennevahinkojen korvauskysymyksiä koskevien riita-asioiden määrää, hän kuvailee.

Vihermaa kertoo, että liikennevahinkolautakunnan lausuntoa voi pyytää muun muassa silloin, jos vakuutusyhtiön antama päätös on vahinkoa kärsineen mielestä puutteellinen tai virheellinen.
– Liikennevahinkolautakuntaan tulee runsaasti käsiteltäväksi sellaisia riitatapauksia, missä vahinkoa kärsinyt on eri mieltä vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä. Näitä on noin 2/3 kaikista lausuntoasioista. Yhtiöiden omia lausuntopyyntöjä on yhteensä 1/3 kaikista käsiteltävistä asioista. Nämä ovat etupäässä henkilövahinkoasioita, joista yhtiön on lain mukaan pyydettävä lausuntoa, mikäli kysymys on työkyvyttömyyden tai kuoleman perusteella maksettavasta jatkuvasta korvauksesta tai sen sijaan maksettavasta kertakaikkisesta pääoma-arvosta. Lausuntoa on pyydettävä myös pysyvän tai tilapäisen haitan korvauksista, jos vamma on vaikea, Vihermaa tiivistää.

Moniulotteiset haasteet

Liikennevahinkolautakunnan puheenjohtaja Vihermaa sanoo asioiden monitahoisuuden olevan heidän suurin haaste, samoin kuin käsittelyaikoihin liittyvät odotukset. Vuoden 2017 alussa voimaan tuleva uusi liikennevakuutuslaki on ajankohtainen koulutus- ja sopeuttamishaaste, vaikka uusi laki ei sisällä liikennevahinkojen korvaamista koskevia suuria muutoksia.
– Suuret yksilölliset erot tekevät työmme mielenkiintoiseksi, mutta myös vaikeaksi. Henkilövahingoissa keskeisiä ongelmia ovat erilaiset syy-yhteyskysymykset sekä ansionmenetyksen ja elatuksen menettämisen korvaamiseen liittyvät asiat. Haemme vastauksia moniulotteisiin kysymyksiin muun muassa vahinkoa kärsinyttä koskevasta lääketieteellisestä selvityksestä; sairauskertomuksista, lääkärintodistuksista ja kuvantamistutkimusten tulosteista. Tarvittaessa käytämme myös ulkopuolisia erityisasiantuntijoita.

Vihermaa lisää, että joissakin tilanteissa myös tuomioistuin voi pyytää lautakunnan lausuntoa korvausasian ollessa tuomioistuimen käsiteltävänä.
– Periaatteessa miltei jokainen liikennevahinko on seurausta jonkinasteisesta liikennerikoksesta, mutta me emme ole lainkaan tekemisissä käsiteltävien asioiden rikosoikeudellisen puolen kanssa, Vihermaa tiivistää lopuksi.

Liikennevahinkolautakunta lukuina

  • Vuonna 2015 lautakunnalle saapui 2390 asiaa. Vuonna 2014 niitä oli 2521.
  • Vuonna 2015 lautakunta antoi 2180 lausuntoa, jotka sisälsivät yhteensä 3225 erillistä korvauslajikohtaista ratkaisua.
  • Vuoden 2015 aikana ratkaistuissa lausuntoasioissa lausunnonpyytäjänä
    oli noin 65 %:ssa tapauksista vahinkoa kärsinyt tai korvaukseen
    oikeutettu ja noin 35 %:ssa tapauksista vakuutuslaitos. Tuomioistuimen
    pyynnöstä annettiin 2 lausuntoa.
  • Suurimman asiaryhmän muodostivat
    henkilövahinkoihin liittyvät korvauskysymykset. Käsitellyistä
    korvauskysymyksistä henkilövahinkojen osuus oli noin 80 % ja
    esinevahinkojen osuus noin 20 %. Henkilövahingoissa suurin
    korvauslajikohtainen asiaryhmä oli kipua ja särkyä tai muuta tilapäistä
    haittaa koskevat lausunnot (583 kappaletta). Esinevahingoissa suurin
    yksittäinen korvauskysymysryhmä oli korvausvastuun jakoa koskevat
    lausunnot (338 kappaletta).
  • Vakuutuslaitokset jättivät vain kerran
    vuonna 2015 noudattamatta lautakunnan ratkaisusuositusta, jossa vahingon
    kärsineelle suositettiin korvauksen maksamista.
  • Vuonna 2015
    asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 174 päivää laskettuna
    lausuntopyynnön saapumisesta lausunnon postittamiseen (155 päivää vuonna
    2014). Käsittelyaikaan sisältyy vastineen antamiselle varattu aika
    samaten kuin ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydetyn lausunnon odotus-
    ja tiedoksiantoaika.

Lähde: liikennevahinkolautakunta.fi

Teksti ja kuva: Minna Korva-Perämäki

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2016

Lue koko lehti (pdf)