Sukupuolen moninaisuus näkyväksi työelämässä

Tasa-arvolaki muuttui vuoden 2015 alusta siten, että mukaan kirjattiin kielto syrjinnästä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi transsukupuolisuus tai kaikenlainen totutuista normeista poikkeava sukupuolen ilmaiseminen ei saa olla este tasavertaiselle kohtelulle yhteiskunnassa.

Asia koskee siten merkittävästi myös työelämää. Vuoden 2016 alussa tehtiin Sukupuolen moninaisuus työpaikoilla -kysely, jossa kartoitettiin muiden kuin cis-sukupuolisten kokemuksia työelämässä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Cis-sukupuolisella tarkoitetaan henkilöä, joka kokee syntymässä määritetyn sukupuolen itselleen mielekkääksi. Kyselyn toteuttivat Dreamwear Club ry, Trasek ry, Transtukipiste, Setan transpoliittinen toimikunta ja tasa-arvovaltuutetun toimisto. Kyselyyn vastasi 114 henkilöä.

Syrjintä voi ilmetä eristämisenä ja syyllistämisenä

Jotkut syrjimisen tavat esimiesten ja kollegoiden tahoilta olivat poikkeuksellisen törkeitä. Esimies oli saattanut yrittää erottaa työntekijän ja alentaa tämän palkkaa transasian tullessa esiin. Esimies oli myös saattanut todeta korjaushoitoihin tarvittavia sairauslomia anoessa, että ”se ei nyt käy” vedoten siihen, että oli töitä tehtävänä. Työtodistuksen saanti oikeilla henkilötiedoilla oli saattanut olla hankalaa, ja joissain tapauksissa vastaaja oli kokenut sen olleen tahallista asioiden hankaloittamista. Esimieheltä oli koettu myös asiatonta vitsailua ja kiusaantuneisuutta.

Esimiehiin verrattuna kollegoiden syrjintä näyttäytyi enemmän sosiaalisissa tilanteissa, mikä selittynee sillä, että kollegoiden kanssa ollaan yleensä tekemisissä päivittäin toisin kuin esimiehen. Kollegat olivat saattaneet kieltäytyä tulemasta samaan huoneeseen tai jättäytyivät pois palaverista, minkä jälkeen syrjittyä syytettiin töiden hoitamatta jättämisestä.

Yksi hämmentävimpiä syrjintäkokemuksia aineistossa oli, kun kollega oli kieltäytynyt hoitamasta työasiaa, koska ei tiennyt, oliko työtoveri nainen vai mies – sukupuolella ei työtehtävän kannalta ollut merkitystä. Myös syyllistämistä korjaushoitoihin liittyvistä sairauspoissaoloista ja naljailua koettiin.

Syrjintä voi olla myös tiedostamatonta

Työnhaussa transtausta aiheutti noin kolmannekselle ongelmia. Osa koki, että heillä oli siitä myös selkeää näyttöä. Työnhaussa syrjintää on hankala todistaa, sillä transtaustaisen henkilön palkkaamatta jättäminen voidaan perustella muilla näennäisillä syillä. Työnantaja ei välttämättä edes tiedosta transasian vaikuttavan syrjivästi työnhaussa.

Kyselyn aineisto myös osoitti, että sukupuolivähemmistöjen työttömyysprosentti on korkea verrattuna Suomen yleiseen työttömyysprosenttiin. Kyselyn mukaan sukupuolivähemmistöillä se on 22,8 prosenttia, kun se muuten Suomessa on noin kymmenen prosenttia.

Kyselyssä ilmeni kuitenkin myös positiivisia kokemuksia. Jotkut olivat kokeneet transtaustansa olevan jopa etu työnhaussa. Yhdessä tapauksessa esimies oli järjestänyt työt siten, että työntekijä pystyi sukupuolenkorjaushoitojen aikana olemaan aina palkallisella sairauslomalla. Oli myös hyviä kokemuksia siitä, miten nimen ja henkilötunnuksen muuttaminen henkilöstöhallinnon systeemissä sujui mutkitta, esimies otti uuden nimen käyttöön välittömästi tai kannusti asiakaspalvelutyötä tekevää työntekijäänsä kertomaan, jos asiakkailta tulisi asiatonta käytöstä.

Hiljaisuus voi olla myös positiivista

Kollegoiden suunnalta tuli myös positiivisia kokemuksia, kun uusi nimi otettiin heti käyttöön eikä sairauspoissaoloista udeltu. Myös niin sanottu hiljainen hyväksyntä – kollegat eivät varsinaisesti tukeneet mutta eivät syrjineetkään transprosessissa – koettiin positiiviseksi.

Jotkut vastaajista kokivat myös oman transsukupuolisuutensa etuna työssä. He sanoivat, että oman transsukupuolisuutensa kanssa he ymmärsivät työssään muita vastaavan identiteetin henkilöitä ja saivat sen mukaisia työtehtäviäkin. Koettiin myös, että uusi itsevarmuus antoi suuntaa paremmaksi työntekijäksi tulemiselle.

On ilahduttavaa lukea tapauksista, joissa sukupuoli-identiteetti tai sellainen sukupuolen ilmaiseminen, joka ei mahdu totuttuihin normeihin, koettiin työelämässä eduksi ja että siihen sai kannustusta myös esimieheltä ja kollegoilta.

Suuri osa kyselyyn vastanneista oli kuitenkin kokenut syrjintää. Positiiviset kokemukset kuitenkin osoittavat sen, että asialliset toimintatavat työpaikoilla sukupuolen moninaisuuden suhteen ovat mahdollisia. Onkin turha vedota ajatukseen, että esimerkiksi transsukupuolisen palkkaaminen tai hänen työelämänsä aikana sairauspoissaoloja vaativat hoidot olisivat tilannetta hankaloittavia.

Heli Yli-Räisänen
LHBTIQ-asioihin paneutunut toimittaja

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2016

Lue koko lehti (pdf)