Tukea ja neuvoja liikennerikoksen uhreille

Joka vuosi yli tuhat henkeä vammautuu ja yli 250 kuolee tieliikenneonnettomuuksissa. Liikenteessä liikkuu isoja asioita, kovalla vauhdilla – joten vammatkin ovat sen näköisiä. Huono uutinen on siis se, että uhreja ja kärsimystä on paljon. Hyvä uutinen on se, että määrät ovat pitkään olleet laskussa.

Liikennerikokset muodostavat yli puolet kaikista poliisin tietoon tulleista rikoksista, viime vuonna yhteensä noin 432 000. Tämän päälle tulevat vielä lähes 18 000 rattijuopumusta.

Usein liikennerikoksen uhri ei edes ymmärrä olevansa rikoksen uhri. Nehän ovat ”vain” onnettomuuksia. Ja vaikka kaikista liikenteessä tapahtuneista rikoksista ei synny uhreja, voi vain kuvitella kuinka monta ”lähellä piti” -tilannetta piittaamattomuus säännöistä synnyttää.

Vaaratilanteita liikenteessä aiheuttavat eniten liian suuret nopeudet, ne ovat liikennevahinkojen tutkintalautakuntien mukaan merkittävin yksittäinen syy liikennevahinkoihin. Nopeus on asia, johon jokainen kuski voi itse vaikuttaa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuosittain julkaisemassa rikollisuuskatsauksessa vuodelta 2015 todetaan, että alkoholiongelmaiset ja riskialtista elämäntapaa viettävät, säännöistä piittaamattomat kuljettajat ovat suurin ongelmaryhmä, joka syyllistyy toistuvasti rattijuopumusrikoksiin. Liikennekuolemista noin viidennes johtuu rattijuopumuksista. Kuolleista noin kolmannes on muita kuin juopunut itse. Yksikin on liikaa.

Mihin tässä kaikessa sijoittuu liikennerikoksen uhri? Tässä lehdessä kerrotaan siitä, mitä erityistä liittyy tähän rikostyyppiin ja uhrin asemaan. Vakuutusyhtiöt ovat korvausten osalta keskeinen toimija. Mutta välillä ollaan myös käräjillä ja tällöin on syytä saada asiantuntevaa apua.

RIKUssa liikennerikoksen uhrien asiakasmäärät ovat olleet pieniä, vain noin prosentin luokkaa. Myös eduskunnassa on kiinnitetty huomiota siihen, että liikennerikoksen uhrit eivät ohjaudu tukipalveluihin. Asia nousi esille taas keväällä 2015, kun eduskunta hyväksyi lain rikosuhrimaksusta. Koska maksuista suuri osa tullaan perimään rikoslaissa säädetystä liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksesta, on tärkeää samalla kiinnittää entistä tehokkaammin huomiota myös liikennerikosten uhrien tarpeisiin.

RIKUssa aiomme tehdä oman osuutemme. Kehitämme parhaillaan palveluitamme tietoa ja osaamista lisäämällä. Arvokas yhteistyökumppanimme on Liikenneturva, joka tekee tärkeää ennaltaehkäisevää, asenteisiin vaikuttavaa työtä. Parantamalla liikennerikoksen uhrien asemaa ja tietoisuutta heidän tilanteestaan, voimme yhdessä vaikuttaa myös asenteisiin liikenteessä.

Leena-Kaisa Åberg
päätoimittaja
RIKUn toiminnanjohtaja

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2016

Lue koko lehti (pdf)