Tunteet näkyvät ja vaikuttavat liikenteessä

Liikenneraivo on varmaan aika harvinaista suomalaisessa liikenteessä, kun siitä kirjoitettavat jutut saavat niin valtavan huomion. Arkipäiväisempi asia kuten ärsyyntyminen tai huono käytös liikenteessä ei jaksa kiinnostaa, kertoo liikennepsykologi Sirkku Laapotti.

Turun yliopiston liikennepsykologian dosentti Sirkku Laapotti peräänkuuluttaa termien selkeyttämistä.
– Liikenneraivosta kirjoitetaan, mutta mitä sillä liikenneraivolla oikein tarkoitetaan? Ei se, että liikenteessä harmistutaan ja käyttäydytään huonosti ole vielä liikenneraivoa. Liikenneraivossa on kyse aggressiivisuudesta ja siitä, että ihan oikeasti haluaa käydä käsiksi ja haluaa vahingoittaa toista. Liikenteessä vahinkoa voi saada aikaan käyttämällä ajoneuvoa välikappaleena, kuvailee Laapotti.

– Liikenneraivosta ei ole Suomessa juurikaan tehty tutkimusta. Sitä ei ole nähty mitenkään erityisen laajana ja kiinnostavana ongelmana, vaikka näin sosiaalisen median aikana aihe saattaa näyttäytyä valtavan yleisenä ilmiönä. Kiukuttelua ja raivoamista tapahtuu kaikkialla, mutta liikenneraivon saama huomio kertoo myös siitä, että liikenne koetaan jotenkin poikkeuksellisena elinympäristönä.

Ihminen ei muutu liikenteessä toiseksi ihmiseksi

Ihmisen temperamentti, persoonallisuus ja tapa toimia ratkaisevat pääasiassa, miten ihminen erilaisissa tilanteissa reagoi. Ei ihminen muutu ihan toiseksi ihmiseksi hypätessään auton rattiin tai liikkuessaan polkupyörällä. Laapotin mukaan on vaikea kuvitella, että arkielämän tilanteissa normaalisti käyttäytyvä ihminen ryhtyisi raivoajaksi vain auton ratissa.

On vaikea kuvitella, että arkielämän tilanteissa normaalisti käyttäytyvä ihminen ryhtyisi raivoajaksi vain auton ratissa.

– Sama ihminen saa raivokohtauksen niin kaupan kassalla kuin joukkoliikennevälineessä. Toki liikenteessä raivoaminen on vaarallista pelkästään siksi, että se voi vaarantaa myös muiden tienkäyttäjien turvallisuuden. Usein raivostumisessa on kyseessä kyvyttömyys säädellä omia tunteitaan ja hallita reaktioitaan. Toistuviin tunteiden säätelyongelmiin kannattaa hakea apua, kertoo Laapotti.

– Ihmisten välillä on temperamenttiin liittyviä eroja siinä, miten voimakkaasti eri asioihin reagoidaan, mutta myös tilannetekijät vaikuttavat. Jokainen voi menettää malttinsa joskus. Ja vielä helpommin ihminen hermostuu väsyneenä, valmiiksi ärtyneenä, sairaana tai päihteiden vaikutuksen alaisena.

Auton kuori suojaa ihmistä

Auton ajajaa suojaa tietynlainen anonymiteetti, kun hän istuu sisällä autossaan.
– Tavallaan voi ajatella, että auton suojakuoren takaa voi helpommin käyttäytyä huonosti kuin tilanteissa, joissa toisen ihmisen kohtaa kasvoista kasvoihin. Liikenteessä muista voi tulla persoonattomia ja ihminen voi kokea kohdistavansa toimintansa vain muihin autoihin – ei eläviin ihmisiin.

– Autolla tilanteista pääsee myös nopeammin poistumaan kuin arkielämän kasvokkain tapahtuvasta kanssakäymisestä. Liikenteessä huonosti kohdellulla osapuolella ei myöskään ole mahdollisuutta puolustautua. On helppo kiilata ja kiihdyttää pois, kertoo Sirkku Laapotti.

Tunteiden hallinnan puute voi johtaa liikenneonnettomuuteen

Jos ihmisellä on ongelmia omien tunteidensa säätelyssä tai yleisemminkin itsensä hallinnassa, voi se alentaa kynnystä joutua liikenneonnettomuuteen. Myös liian korkeat tilannenopeudet, päihteiden käyttö tai huomion kiinnittyminen älypuhelimeen altistaa onnettomuuksille.

– Tyypillistä liikenneonnettomuuksissa on kuitenkin kuljettajan epäonnistuminen. Tilanteen puutteellinen havainnointi tai arviointivirhe ovat usein liikenneonnettomuuden välittömiä syitä. Kuljettaja saattaa olla vaikka niin ajatuksissaan, että tilanteet liikenteessä menevät vain ohitse. Tarkkaavaisuus onkin paras keino välttää liikenneonnettomuuteen joutumista. Usein on niin, että jos yksi tekee virheen, niin vastapuoli voi vielä pelastaa tilanteen omalla tarkkaavaisuudellaan ja reagoinnillaan, kertoo Laapotti.

Tunteet onnettomuustilanteessa

Liikennepsykologi Sirkku Laapotti kertoo, että on hyvin vaikea ennustaa, miten ihminen reagoi joutuessaan liikenneonnettomuuteen.
– Joku toimii liikenneonnettomuudessa järkevästi ja järjestelmällisesti, kun taas toinen menee täysin toimintakyvyttömäksi ja pois tolaltaan. Tyypillisiä liikenneonnettomuutta seuraavia tunteita ovat pelko ja ahdistus. Voimakkaimmillaan reaktiona voi olla sokki ja muistin menettäminen.

Ihmisen reaktiot vaihtelevat paljon riippuen tilanteen vakavuudesta. Pelkästään liikenneonnettomuuden näkeminen voi olla traumatisoivaa. Liikenneonnettomuuksiin joudutaan kuitenkin niin harvoin, että meillä ei ole juuri kokemusta, miten itse reagoimme liikenneonnettomuustilanteissa.

Teknologia korjaamaan inhimillisyyttä

Autoilu on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa merkittävästi. Tiestön parantuminen ja autojen tekninen kehitys mahdollistaa, että ihmiset kokevat ajamisen usein niin helpoksi, että auton ratissa on mahdollista tehdä paljon muutakin kuin keskittyä ajamiseen.

– Liikenneturvallisuuden parantaminen on hyvin monisyinen asia. Liikenneympäristöä voidaan muuttaa yhä turvallisemmaksi, autoilijoita voidaan valistaa ja kouluttaa ja myös tekniikka on merkittävässä asemassa liikenneturvallisuuden parantamisessa. Vireystila- ja kaistavahdit sekä törmäystutkat tulevat vielä kehittymään ja yleistymään. Tekniikka tukee yhä enemmän kuljettajaa selviytymään liikenteestä ilman onnettomuuksia, kertoo liikennepsykologi Sirkku Laapotti.

Toimintaohjeet liikenneonnettomuuksissa

Kun saavut onnettomuuspaikalle, toimi näin:
1. Tee tilannearvio ja pyri selvittämään mitä on tapahtunut.
2. Selvitä onko loukkaantuneita, arvioi avun tarve.
3. Muista oma turvallisuutesi:

  • käytä heijastinta / heijastinliiviä
  • taskulamppua.

4. Tee hätäilmoitus, soita 112.
5. Estä lisäonnettomuudet, pelasta hengenvaarassa olevat.

  • Varoita muuta liikennettä: muista hätävilkut ja vie varoituskolmio riittävän etäälle.
  • Estä mahdollinen tulipalon syttyminen: katkaise ajoneuvon virta.
  • Tarvittaessa siirrä loukkaantuneet turvaan.

6. Aloita hätäensiaputoimet: Turvaa hengitys ja verenkierto.
7. Loukkaantuneella voi olla useita vammoja.
Anna muu ensiapu omien taitojesi mukaan.

Lähde: SPR

Teksti ja kuva: Sami Liukkonen

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2016

Lue koko lehti (pdf)