Mitä kaikkea lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö sisältää
Tämä kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2019. Lue lisää lapsiin ja nuoriin kohdistuvista seksuaalirikoksista.
Rikoslain seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä on muutettu vuosien kuluessa ja tällä hetkellä mikään voimassa olevista 20 luvun pykälistä ei ole enää alkuperäisessä muodossaan. Viimeisin muutos tuli voimaan keväällä 2019, kun lakiin lisättiin uusi pykälä törkeästä lapsenraiskausta. Samalla korotettiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistus kuuteen vuoteen. Lisäksi vireillä on seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus.
Lainsäädännön muutokset johtuvat osittain kansainvälisistä velvoitteista, mutta myös kansallisista muutostarpeista. Julkisuudessa käsitellyt lapsiin kohdistuneet rikostapaukset ovat nostattaneet keskusteluun sen, että rangaistukset eivät vastaa yleistä oikeustajua eivätkä ole oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön kriminalisoimisen tarkoituksena on suojeleminen lasta vahingoittavilta seksuaalisilta teoilta. Tuomioistuinten ratkaisuja on pidetty myös ristiriitaisina tähän tavoitteeseen nähden.
Lapsiin kohdistuneille seksuaalirikoksille on tyypillistä, että osa niistä paljastuu ja tulee poliisin tietoon jopa vuosien päästä. Lainsäädännön muutokset on muistettava ottaa huomioon, koska syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa säädetty rangaistavaksi. Lisäksi rikokseen sovelletaan lähtökohtaisesti tekohetkellä voimassa ollutta lakia, ellei laki ole muuttunut tekijälle edullisemmaksi, jolloin tuomittaessa sovelletaan uutta lakia.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä kysymys on muista teoista kuin sukupuoliyhteydestä, koska sukupuoliyhteyden sisältävät teot arvioidaan lähtökohtaisesti törkeinä tekomuotoina. Seksuaalinen teko on teko, joka tekijä ja teon kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. Teon seksuaalinen olennaisuus arvioidaan objektiivisesti ulkonaisesti havaittavista seikoista ilman vaatimusta tekijän kiihotuksen tai tyydytyksen tavoittelusta. Eräitä tekotapoja voidaan pitää seksuaalisesti olennaisina tekijän tarkoitusperistä riippumatta ja esimerkkinä mainitaan kielisuudelmien antaminen lapselle ja sukupuolielinten alueelle kohdistuva koskettelu.
Huomioon tulee ottaa myös, missä tarkoituksessa teko tapahtuu. Näin ulkopuolelle jäävät mm. lääketieteellisesti perustellut ja asianmukaisesti suoritetut leikkaukset. Määritelmä jättää tulkinnanvaraa sen suhteen, mitkä teot ovat lain tarkoittamia seksuaalisia tekoja, mikä näkyy myös oikeuskäytännössä. Määritelmän kannalta olennaista on kokonaisarviointi, jossa otetaan huomioon kaikki säännöksessä mainitut seikat.
Rangaistussäännöksen tyypillisintä soveltamisalaa ovat eri tavoin tapahtuvat lapsen koskettelut. Lapsiin kohdistettava tavanomainen ystävällinen koskettelu ei sisällä sellaista seksuaalista merkitystä, jota säännöksessä tarkoitetaan. Seksuaalisesti olennaisena voidaan yleensä pitää koskettelemista, joka kohdistuu sukupuolielimiin tai muihin seksuaalisesti erityisen herkkiin kohtiin. Seksuaalinen olennaisuus vaihtelee myös lapsen ruumiillisen ja henkisen kypsyyden johdosta. Pienellä lapsella seksuaalisesti olennainen koskettelu edellyttää yleensä sukupuolielimiin kohdistuvaa tekoa, kun taas lähempänä sukukypsyyttä olevalle lapselle myös muunlainen koskettelu voi olla seksuaalisesti olennainen, kuten vaikkapa pakaroiden ja reiden sisäpintojen sekä rintojen koskettelu.
Soveltamisalan piiriin kuuluvat sukupuolielimen esitteleminen lapselle, lapsen saaminen koskettelemaan tekijän sukupuolielintä ja lapsen saaminen seuraamaan tekijän seksuaalisväritteistä toimintaa, kuten masturbointia. Kolmanneksi soveltamisala kattaa teot, joissa lapsi saadaan toimimaan seksuaalisväritteisellä tavalla tekijän seuratessa toimintaa, kuten esim. riisuuntumaan, esittelemään sukupuolielimiään tai masturboimaan.
Lapsiin kohdistuvat hyväksikäyttörikokset eivät edellytä fyysistä kontaktia vaan rikoksia voidaan tehdä myös teknisiä välineitä hyödyntäen. Hyväksikäyttö voi täyttyä, jos tekijä esimerkiksi saa lapsen riisuuntumaan Skype-yhteydessä tai tekijä itse masturboi verkkoyhteyden päässä. Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan sukupuoliyhteyden tapahtuminen edellyttää kuitenkin tekijän ja lapsen fyysistä kohtaamista.
Neljäntenä tekotapana ovat erilaiset seksuaalisesti latautuneet puheet ja viestit (mm. teksti-, sähköposti- ja someviestit). Sanallisen viestinnän kohdalla tulkintavaikeuksia esiintyy sen suhteen, onko kyse lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä vai täytetystä teosta taikka ns. groomingista. Tällöin arviointi kohdistuu viestien sisältöön, tekijän ja teon kohteen ikään sekä keskinäiseen suhteeseen. Viestien luonteen arvioinnissa huomiota kiinnitetään puolestaan siihen, sisältyykö viestittelyyn seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyviä asioita, intiimejä tiedusteluja tai suoria viittauksia seksuaalisiin tekoihin.
Oikeuskäytännössä kyse on lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jos 32-vuotias 15-vuotiaalle lapselle entuudestaan tuntematon henkilö lähettää tälle viestejä, jotka sisältävät suoria seksuaaliseen kanssakäymiseen liittyviä ehdotuksia, intiimejä tiedusteluja lapsen omista seksuaalikokemuksista ja suoria viittauksia seksuaalisiin tekoihin, joita hän tekisi lapselle tai joita hän haluaisi lapsen tekevän. Tunnusmerkistö ei sen sijaan täyty, jos viesteissä ainoastaan kehutaan lapsen ulkonäköä, puhutellaan häntä hellittelynimillä ja ilmaistaan esim. halua halata lasta ilman seksuaalisuuteen liittyviä seikkoja.
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
Sukupuoliyhteyden sisältävä teko on perustekomuodon mukainen vain, jos törkeän tekomuodon kokonaistörkeysvaatimus ei täyty. Sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan sukupuolielimellä tehtävää taikka sukupuolielimeen tai peräaukkoon kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon taikka toisen sukupuolielimen ottamista omaan kehoon.
Teko otsikoidaan törkeäksi lapsen iän perusteella lähinnä silloin, kun uhrina on ollut alle 10-vuotias. Erityisen nöyryyttävästä tekotavasta on kyse puolestaan silloin, kun tekijöitä on useita, muut henkilöt ovat nähneet sen taikka siihen on liittynyt sitomista tai muuta väkivaltaa. Laissa tarkoitettuja lapselle läheisiä henkilöitä ovat vanhemmat, vanhemman puolisot ja seurustelukumppanit, sijaisvanhemmat ja isovanhemmat sekä muut lapsen kasvatuksesta huolehtivat henkilöt. Erityisen riippuvainen asema voi perustua myös henkiseen sitoutumiseen, jollainen voi liittyä esimerkiksi uskonnolliseen tai muuhun vakaumukseen.
Rikoksen törkeyden kokonaisarvostelussa on usein perusteltua lähteä siitä, että jos asiassa täyttyy usea tunnusmerkistön mukainen ankaroittamisperuste, rikosta voidaan pitää törkeänä. Kuitenkin on otettava huomioon, että kokonaisarvostelu on tapauskohtaista. Seksuaalirikokset ovat tyypillisesti rikoksia, joissa hyvinkin erilaisissa teoissa voivat täyttyä ankaroittamisperusteet. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön törkeysarvioinnissa merkitystä voidaan antaa ennen kaikkea sille, miten paheksuttavana tekoa on luonteensa, tekotapansa ja vahingollisuutensa vuoksi pidettävä. Mitä läheisempi tekijä on uhrille ja mitä loukkaavampi seksuaaliteko on laadultaan, sitä vahingollisempi teko on lapselle.
Korkein oikeus on todennut, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön törkeysarvostelussa lapsen antama suostumus seksuaalisiin tekoihin taikka edes aloitteellisuus ja aktiivisuus eivät ole lieventäviä seikkoja. Myöskään lapsen mahdollisella aikaisemmalla seksuaalisella kokemuksella tai tämän muilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei ole lieventävää vaikutusta törkeyden kokonaisarvostelussa. Kokonaistörkeyttä vähentävää vaikutusta ei ole silläkään, ettei yhdyntään lapsen kanssa liity raiskauksen tunnusmerkistöön kuuluvia elementtejä, kuten pakottamista tai väkivaltaa, tai sillä, että yhdyntä on ollut suojattu. Sen sijaan lapsen painostaminen tai taivuttelu sukupuoliyhteyteen ja yhdynnän suojaamattomuus voivat ankaroittaa arviointia.
Suojaikäraja on 16 vuotta
Suomessa seksuaalisen kanssakäymisen yleinen suojaikäraja on 16 vuotta. Tätä nuorempien ei siis katsota voivan antaa pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen tai muuhunkaan seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Lapsen iän suhteen ei yleensä ole rikosprosessissa epätietoisuutta, koska uhrin ikä tekoaikana tiedetään. Langettava tuomio edellyttää kuitenkin tekijältä tahallisuutta myös lapsen iän suhteen. Usein kyse on siitä, että ikäasiasta ei ole juteltu tai että uhri on sanonut olevansa vanhempi mitä oikeasti on.
Oikeuskäytännössä tahallisuuden osoittaminen on yleensä kuitenkin helppoa, koska vanhemmalla henkilöllä on vastuu iän selvittämisestä, eikä tekijällä ole ns. oikeutta luottaa pelkästään uhrin sanaan. Ratkaistavana on kysymys siitä, onko tekijä pitänyt varsin todennäköisenä, että uhri on alle 16-vuotias.
Kun tekijän tahallisuutta arvioidaan, merkitystä on lapsen kehitysvaiheella ja tapaamisolosuhteilla samoin kuin tekijän tietoisuudella uhrin elinolosuhteista (mm. asuuko vanhempien kanssa), kaveripiiristä ja koulusta.
Nuorten keskinäiseen seurusteluun ei ole tarkoitus puuttua
Lain rajoitussäännöksen mukaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei pidetä tekoa, joka ei loukkaa nuoren itsemääräämisoikeutta. Rajoitussäännöksen soveltaminen edellyttää, että ero iässä sekä henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suuri. Säännöksessä ei mainita, kuinka monen vuoden ikäeroa olisi pidettävä suurena. Ikäeroa on tarkasteltava paitsi laskennallisena myös suhteessa kummankin ikään.
Korkein oikeus on todennut, että rajoitussäännöksen soveltaminen ei edellytä, että asianosaiset olisivat seurustelusuhteessa. Seurustelusuhde voi kuitenkin osaltaan puoltaa, että sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen nuoren välillä on tasavertaisista ja vapaaehtoista kanssakäymistä. Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan rajoitussäännöksen soveltuvan, koska olosuhteiden perusteella 14- ja 15-vuotiaat asianomistajat olivat päihtymyksestä huolimatta voineet päättää itse seksuaalisesta kanssakäymisestä 17-vuotiaan tekijän kanssa, eikä päihteitä ollut annettu tarkoituksessa vaikuttaa asianomistajien päätöksentekoon.
Törkeä lapsenraiskaus
Säännöstä törkeästä lapsenraiskauksesta sovelletaan vain tapauksissa, joissa törkeä raiskaus ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on tehty samalla teolla. Jos teko ei ole jommankumman tunnusmerkistön osalta törkeä, tekijä tuomitaan niistä yksittäisistä teoista, jotka teko täyttää.
Muut rangaistussäännökset
Lapsiin kohdistuvissa teoissa tulevat usein sovellettavaksi samalla kertaa myös muut rikoslain säännökset, kuten raiskaus ja törkeä raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja seksuaalinen hyväksikäyttö, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, paritus ja törkeä paritus samoin kuin sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen ja kuvan hallussapito, sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen ja sukupuoliyhteys lähisukulaisen kanssa. Myös näitä muita tekoja koskevissa säännöksissä on tapahtunut muutoksia, jotka on otettava tekoja tutkittaessa huomioon.
Elisa Trejtnar
RIKUn lakimies
Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 3/2019
Lue lisää:
Seri-keskukset: Eri puolilla Suomea toimivia seksuaaliväkivallan uhreille suunnattuja tukiyksiköitä yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. Seri-keskuksiin voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana.