Siirry sisältöön

What works? – vaikuttavuuden arvioiminen RIKUssa

Vaikuttavuuden arvioiminen on parhaimmillaan asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä, kirjoittavat Marja Raunio ja Katja Sivill, jotka ovat opinnäytetyönään kehittäneet vaikuttavuutta arvioivan mittarin ja kyselylomakkeen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) käyttöön. Sivill toimii lisäksi toiminnanohjaajana RIKUn Pirkanmaan palvelupisteellä.

Monet järjestöt ja toimijat keräävät asiakkailta asiakaspalautetta. Tyypillisesti asiakastyytyväisyyteen pohjaavat kyselyt osoittavat asiakkaiden lähes 90 prosenttisesti olevan tyytyväisiä saamaansa palveluun. Vaikuttavuuden arvioimisen kautta sen sijaan saadaan tarkempaa tietoa käytettyjen työmenetelmien toimivuudesta.

Rikosuhripäivystyksessä halutaankin kuulla asiakkaiden arvio siitä, mitkä toimintatavat toimivat organisaatiossa parhaiten eli ”what works?”. Rikosuhripäivystyksen käyttöön on kehitetty vaikuttavuutta arvioiva kyselylomake ja mittaristo.

“Mikä vaikuttaa mihinkin, miten, milloin ja millä edellytyksillä?”

Vaikuttavuuden arviointiin sisältyy sekä vaikuttamisen prosessi että prosessin seuraus eli vaikutus. Vaikuttavuuden arviointi rakentaa sillan prosessien ja niiden vaikutusten välille. Tanskalainen vaikuttavuuden arvioimisen uranuurtaja Peter Dahler-Larsen onkin tiivistänyt vaikuttavuuden arvioimisen seuraavasti: “Mikä vaikuttaa mihinkin, miten, milloin ja millä edellytyksillä?”

Vaikuttavuuden arviointi on parhaimmillaan asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä.

Rikosuhripäivystys haluaa jatkossa saada asiakkailtaan arvokasta tietoa siitä, mitkä organisaatiossa tehtävistä toimenpiteistä ovat asiakkaan kannalta merkityksellisiä rikosasiasta selviytymisen kannalta. Vaikuttavuuden arvioiminen voi antaa yllättävääkin tietoa organisaatiolle asiakkaan näkökulmasta käsin. Organisaatio saattaa korostaa tärkeimpinä interventioinaan eli toimenpiteinään eri asioita kuin mille asiakas vaikuttavuuden arvioimisessa antaa merkityksen. Vaikuttavuuden arvioiminen on parhaimmillaan asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä.

RIKUn asiakkaat mukana kehittämistyössä

RIKUn käyttöön kehitetty vaikuttavuutta arvioiva kyselylomake ja mittaristo pilotoitiin pienellä asiakasryhmällä. Pilotointi nousi merkittävään rooliin, koska vaikuttavuuden mittaaminen ylipäänsä on hyvin haastavaa. On haasteellista todentaa asiakkaan elämässä tapahtuneet muutokset juuri RIKUssa tapahtuneiden toimenpiteiden vaikutuksiksi. Pilotoinnin kautta saatiin tietoa asiakkailta vaikuttavuusmittarin käytettävyydestä ja vaikuttavuutta mittaavien väittämien toimivuudesta.

Asiakkaiden kuuleminen kyselylomakkeen kehittämisvaiheessa oli ensiarvoisen tärkeää. Avoimissa kysymyksissä asiakkaat nostivat esille mm. yhteydenpidon merkityksen RIKUsta asiakkaan suuntaan. Rikoksen uhrin omat voimavarat eivät aina riitä yhteydenpitoon, jolloin on tärkeää, että asiakkaaseen ollaan RIKUsta aktiivisesti yhteydessä. Jatkossa näemme, millainen merkitys aktiivisella yhteydenpidolla on asiakkaan rikosasiasta selviytymiseen.

Vaikuttavuus kehkeytyy ajan myötä

Vaikuttavuutta arvioiva kyselylomake tullaan RIKUssa lähettämään asiakkaille noin vuosi asiakkuuden päättymisen jälkeen. RIKUssa asiakkuus kestää pääsääntöisesti rikosprosessin ajan. Jos asiakkaan rikosasia käsitellään kaikissa oikeusasteissa, saattaa asiakkuus kestää vuosia. Rikosuhripäivystyksen palvelujen vaikuttavuus kehkeytyy ajan myötä ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy tutkimusten mukaan keskipitkällä (3-6 vuotta) tai pitkällä (6+ vuotta) aikavälillä.

Tutkimukset osoittavat, että mitä pidempi aika kriisistä on kulunut, sitä paremmin asiakas on siitä selviytynyt.

Rikosasiasta selviytyminen vaatii myös oman aikansa. Tutkimukset osoittavat, että mitä pidempi aika kriisistä on kulunut, sitä paremmin asiakas on siitä selviytynyt. Jos vaikuttavuutta tutkiva kyselylomake lähetetään asiakkaalle liian aikaisin, ei selviytymistä ole välttämättä tapahtunut juuri ajan lyhyyden vuoksi, ei niinkään RIKUn puutteellisen tuen vuoksi.

Vaikuttavuuden arvioiminen on mahdollista

RIKUn käyttöön kehitetty vaikuttavuutta arvioiva mittaristo on tervetullut lisä sosiaalialan vaikuttavuuden arvioimiseen. Vaikuttavuutta on tutkittu sosiaalialalla hyvin vähän verrattuna terveysalaan. Vaikka mittaristo ei ole siirrettävissä suoraan toisen palvelumuodon käytettäväksi, voi aiheesta tehdyn YAMK-opinnäytetyön kehittämisprosessin kautta saada arvokasta tietoa vaikuttavuuden arvioimisen prosessista.

RIKUn työn vaikutukset ovat olleet vahvasti nähtävillä jo vaikuttavuutta tutkivan kyselylomakkeen pilotointivaiheessa. Vaikuttavuudesta tulemme kuulemaan tulevina vuosina.

Teksti:

Marja Raunio ja Katja Sivill

Artikkelin kirjoittajat ovat suorittaneet Sosiaalialan ylemmän korkeakoulututkinnon Tampereen ammattikorkeakoulussa ja ovat opinnäytetyönään kehittäneet vaikuttavuutta arvioivan mittarin ja kyselylomakkeen Rikosuhripäivystyksen (RIKU) käyttöön.

Lue lisää:

Lähteet:

  • Dahler-Larsen, P. 2005. Vaikuttavuuden arviointi. Hyvät käytännöt. Menetelmä -käsikirja. Stakes.
  • Pohjola, A., Kemppainen, T., & Väyrynen, S. 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
  • Rajavaara, M. 2007. Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Kelan tutkimusosasto. Helsinki.