Nuorisorikollisuus on vähentynyt pitkään, mutta viime vuonna vakavin väkivaltarikollisuus lisääntyi — poliisi: ”Toistaiseksi suhtautuisin edellisvuoden piikkiin poikkeusolojen seurauksena”
Tämä juttu on julkaistu keväällä 2021. RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. Helmi-maaliskuun 2021 aikana julkaistavien RIKUteema-juttujen aiheena on kiusaaminen ja nuorisoväkivalta. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Yhä suuremmalla joukolla nuoria menee hyvin ja rikoksia tekevien nuorten määrä laskee, kertovat tilastot. Positiivisesta kehityksestä huolimatta ongelmat kasautuvat entistä voimakkaammin pienelle joukolle nuoria, mikä on herättänyt huolta nuorisoväkivallan raaistumisesta.
Talvella 2020—2021 on uutisoitu erityisen raaoista nuorten väkivallanteoista. Tammikuun lopussa poliisi sai valmiiksi esitutkinnan tapauksesta, jossa kaksi 16-vuotiasta nuorta ryöstivät ja puukottivat kuoliaaksi parikymppisen nuoren Helsingin Vallilassa. Joulukuussa kerrottiin poliisin epäilevän kolmen 16-vuotiaan pojan murhanneen pitkään jatkuneen kiusaamisen päätteeksi ikätoverinsa sadistisella tavalla Helsingin Koskelassa.
Raa’at tapaukset heijastuvat myös Poliisihallituksen tilastoihin: vuonna 2020 raportoitiin yhteensä 25 tapon yritystä, joissa ainakin yksi epäillyistä oli alle 18-vuotias. Määrä on huomattava, kun sitä vertaa esimerkiksi vuoteen 2019, jolloin tapon yrityksiä raportoitiin vain 6.
Lähde: Poliisihallitus. *Väkivaltarikoksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä pahoinpitely-, ryöstö- ja henkirikoksia.
Tapon yritysten huolestuttavasta piikistä huolimatta kokonaisuudessaan nuorten väkivaltarikosten määrä ei kasvanut vuonna 2020 merkittävästi. Esimerkiksi henkirikoksiin epäillään syyllistyneen vuonna 2020 kolme alle 18-vuotiasta, kun viime vuosina vastaava luku on ollut 1-3 henkilöä, kertoo Matti Näsi, joka toimii tutkijana ja kriminologian yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa (Krimo).
”On olemassa hyvin pieni prosentti nuoria, jolle kasautuu ongelmia voimakkaasti.”
Kokonaisuudessaan rikosaktiivisten nuorten määrä on ollut laskusuunnassa jo useamman vuoden ajan, selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Näyttääkin siltä, että rikollisuus keskittyy tänä päivänä aiempaa pienempään joukkoon nuoria, joista osa on siirtynyt vakavampiin rikoksiin.
”On olemassa hyvin pieni prosentti nuoria, jolle kasautuu ongelmia voimakkaasti ja siellä myös huumeiden rooli on ottanut entistä enemmän jalansijaa. Tämä näkyy myös raaistuneempana väkivaltana”, kertoo Näsi.
Lähde: Tilastokeskus
Sekä Poliisihallituksen että Tilastokeskuksen tilastoista ei voida suoraan voi tarkastella epäiltyjen henkilöiden lukumäärää rikoksittain, sillä tilastossa yksi henkilö voi esiintyä useamman kerran vuoden aikana.
Myös rikoskomisario ja nuorisoryhmän tutkinnanjohtaja Marko ”Fobba” Forss Helsingin poliisista on erityisen huolissaan kasautuneista ongelmista kärsivistä nuorista, joiden tilannetta koronapandemia on voinut pahentaa entisestään.
”On muistettava järkevän tekemisen ja mielenterveyden tärkeys nuoren hyvinvoinnille. Totta kai olemme huolissamme siitä, tuleeko koronan seurauksena lisää väkivaltarikoksia vai ei. Esimerkiksi harrastustoiminnan sulkeminen on saattanut johtaa osan nuorista hakemaan huvituksia harrastusten sijaan huumeista.”
Nuoren ei tarvitse itse tietää, minkä rikoksen uhriksi hän on joutunut
Nuorisoväkivallan uhrit ovat usein itsekin nuoria. RIKUn verkkotyön koordinaattori Jenni Kreivi kertoo, että RIKUchat-palvelu tavoittaa erityisen hyvin juuri nuoria rikoksen uhreja. Näiden lisäksi chattiin hakeutuu paljon vanhempia, jotka epäilevät lapsensa on joutuneen rikoksen uhriksi.
”Tärkein asia, jota painotamme sekä nuorille että heidän vanhemmilleen, on se, että ei tarvitse jäädä yksin.”
Kreivin mukaan nuoriin liittyviin rikoksiin linkittyy paljon epätietoisuutta. Esimerkiksi nuori ei välttämättä tiedä, onko hänen kohtaamansa kohtelu täyttänyt rikoksen tunnusmerkit vai ei. Myös aikuiset ovat toisinaan tietämättömiä esimerkiksi siitä, että myös alle 15-vuotiaiden tekemistä rikoksista voi ilmoittaa poliisille, sillä vaikka rikokseen syyllistynyt nuori ei olisi rikosoikeudellisessa vastuussa, on hän uhrilleen korvausvelvollinen.
Epätietoisuus ei ole ongelma, sillä RIKUn palvelujen lähtökohta on, ettei asiakkaan tarvitse itse tietää vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. RIKUchattiin voi tulla matalalla kynnyksellä hakemaan varmistusta mieltä askarruttaviin asioihin.
”Tärkein asia, jota painotamme sekä nuorille että heidän vanhemmilleen, on se, että ei tarvitse jäädä yksin. Tehtävämme on kertoa asiakkaillemme eri auttavista tahoista sekä auttaa tunnistamaan, milloin on tarpeen tehdä rikosilmoitus tai lastensuojeluilmoitus”, Kreivi kertoo.
Kun väkivallan uhri on nuori, on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota tapaan, jolla asioista puhutaan. ”Pyrimme puhumaan rikosuhriasioista iän ja kehitystason mukaisesti. Selitämme käytännön tasolla esimerkiksi, mitä rikosilmoitus tai lastensuojeluilmoitus tarkoittaa ja mitä niiden jälkeen tapahtuu.”
Poliisin keinot puuttua väkivaltaan ovat vähäiset, jos tekijä on alle 15-vuotias
Poliisi voi käyttää pakkokeinoja katkaisemaan nuoren rikoskierre, jos nuori on rikosoikeudellisessa vastuussa eli yli 15-vuotias. ”Tällaiset tapaukset harvemmin liittyvät koulukiusaamiseen, vaan ovat erinäisiä ryöstö- ja huumeainerikoksia, joiden tekijä on jo valmiiksi sijoitettu lapsi”, Forss kertoo.
”Ei kuitenkaan ole olemassa mitään lainsäädännöllistä estettä sille, että yli 15-vuotias nuori voitaisiin äärimmäisessä tapauksessa jopa vangita, jos hän toistuvasti esimerkiksi pahoinpitelee toista oppilasta koulussa.”
Jos sen sijaan väkivallan tekijä on alle 15-vuotias, poliisin keinot puuttua ovat rajalliset, sillä lainsäädännön puitteissa tällöin päävastuu on sosiaaliviranomaisella. Näissä tapauksissa Forss pitää erityisen hyvänä selvityskeinona sovittelua.
”Alle 15-vuotiaita tekijöitä poliisi pystyy puhuttamaan, mutta esimerkiksi vahingonkorvausasiat eivät rikosprosessissa etene. Siksi olemme laatineet ohjeistuksen, jossa kehotetaan ohjaamaan sovitteluun alle 15-vuotiaiden tapaukset, joiden selvittäminen koulun sisällä ei ole mahdollista.”
Rikosuutisointi on lisääntynyt, vaikka nuorisorikollisuus on vähentynyt
”On muistettava, että isossa kuvassa entistä isommalla osalla nuoria menee hyvin.”
Näsin mukaan rikosuutisointi on lisääntynyt ja muuttunut sensaatiohakuisemmaksi ei pelkästään viime vuosien vaan jo viime vuosikymmenten aikana. Koska tiedetään, että väkivalta ja rikollisuus kiehtovat yleisöä, on ymmärrettävää, että niistä uutisoidaan runsaasti. Tämän vuoksi mielikuvat nuorten ongelmakäyttäytymisestä voivat olla kansan keskuudessa liioitellun negatiivisia.
”On muistettava, että isossa kuvassa entistä isommalla osalla nuoria menee hyvin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö olisi nuoria, joille ongelmia kasaantuu voimakkaasti, ja joihin yhteiskunnan tulee kiinnittää erityistä huomiota.”
Näsi kuitenkin näkee kasvaneessa mediahuomiossa myös hyvää. On todennäköistä, että huomion ansiosta väkivalta ja rikollisuus tunnistetaan entistä paremmin ja yhä isompi osa tapahtuneista rikoksista tulee viranomaisten tietoon.
Vuodet eivät ole veljiä
Näsin mukaan nuorisoväkivallalle on tyypillistä aaltomainen kehitys. Yksittäinen piikki tilastoissa ei siis välttämättä tarkoita, että kasvu tulee jatkumaan pitemmällä tähtäimellä. Esimerkiksi 2000-luvun alussa nuorten tekemät henkirikokset ja niiden yritykset kasvoivat muutaman vuoden ajan. Näsin mukaan tälle niin kutsutulle Millenium-piikille ei kuitenkaan tarkentunut tulevina vuosina mitään erityistä selitystä.
”Toistaiseksi suhtautuisin edellisvuoden piikkiin poikkeusolojen seurauksena.”
Silti sekä Näsi että Forss näkevät, että yksittäisetkin piikit tilastoissa tulee ottaa vakavasti. Kuitenkin esimerkiksi koronan vaikutuksia nuorisoväkivaltaan on vielä liian aikaista arvioida varmuudella, sillä mahdolliset vaikutukset näkyvät kunnolla vasta pitkällä aikavälillä.
”Toistaiseksi suhtautuisin edellisvuoden piikkiin poikkeusolojen seurauksena. Totta kai huoli on aiheellinen, kun piikki vakavassa nuorisoväkivallassa näkyy tilastoissa. Sitä ei vielä tiedetä, onko kyseessä ohimenevä ilmiö vai jatkuuko huolestuttava kehitys”, sanoo Forss.
Koskelan tapausta sekä Forss että Näsi pitävät poikkeusolojen poikkeuksena, joka on omaa luokkaansa sekä raakuudessaan että motiivissaan. Toisin kuin muihin lähiaikojen vakaviin nuorisoväkivaltarikoksiin huumausaineet eivät liittyneet Koskelan tapaukseen ainakaan merkittävissä määrin.
”Henkirikollisuus Suomessa on pitkälti päihdesidonnaista. Se, että huumekauppoja tehdessä kannetaan mukana teräaseita, lisää entisestään väkivallan tapahtumisen riskiä”, sanoo Näsi.
Vaikka Koskelan tapaus ei vertaudu mihinkään aikaisempaan tapaukseen, Näsin mukaan lähimenneisyydestä löytyy useampia sen tavoin poikkeuksellisina pidettyjä nuorten väkivallantekoja, kuten kouluampumisia, joita on erityisen vaikea ymmärtää.
”Se voidaanko tällaisia äärimmäisiä yksittäistapauksia ehkäistä paremmin, on laajemman poliittisen keskustelun paikka.”
Teksti: Julia Kauppinen
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. Helmi-maaliskuun 2021 aikana julkaistavien RIKUteema-juttujen aiheena on kiusaaminen ja nuorisoväkivalta. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Lue lisää
- Ulossulkeminen haavoittaa nuorta, mutta liian usein vasta rikoksen tapahtuminen herättää koulukiusaamisen vakavuuteen
- Ilmoitus poliisille ja lastensuojeluun sai koulun havahtumaan kiusaamiseen
- Kiusaaminen täyttää usein rikoksen tunnusmerkit, mutta koulussa tapahtunut väkivaltarikos ei ole aina kiusaamista
- RIKUchat – palvelu verkossa
- Rikosuhripäivystys 116 006
- Lapsi ja nuori rikoksen uhrina
Tilaa RIKUteema sähköpostiisi
Tilaa RIKUn uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.