Siirry sisältöön
Koronakriisi näkyy rikosuhrityössä: ”Moni kokee tuplakuormitusta rikoksesta ja koronahuolista”

Koronakriisi näkyy rikosuhrityössä: ”Moni kokee tuplakuormitusta rikoksesta ja koronahuolista”

Pandemia on tuonut rikosten uhrien tilanteeseen uuden ulottuvuuden ja ylimääräistä kuormitusta. ”Lähisuhdeväkivalta ja lapsiin kohdistuvat hyväksikäytöt ovat erityinen riski, kun perheet joutuvat pysyttelemään neljän seinän sisällä”, kertoo RIKUn toiminnanohjaaja Piia Kanniainen-Anttila.

RIKUssa on huhtikuusta 2020 asti kerätty tietoa Suomen eri alueilta siitä, miten korona on vaikuttanut rikosten uhrien asemaan. Aluksi näitä koronakatsauksia tehtiin viikoittain, sitten joka toinen viikko ja nyt kuukausittain.

Katsauksissa on seurattu rikostyyppejä ja niiden määrien mahdollisia muutoksia koronan myötä. Samoin on seurattu oikeusjärjestelmän, erityisesti poliisin ja tuomioistuimien toimivuutta muuttuneissa olosuhteissa.

– Verkkorikokset ovat näiden meidän katsauksiemme valossa selvästi lisääntyneet. Esimerkiksi petoksia ja rakkaushuijauksia on enemmän kuin ennen koronaa. Samoin vakavien väkivaltarikoksien määrä, joissa on viitteitä päihteisiin, on kasvanut. Myös poliisin tilastot tukevat näitä huomioita, sanoo RIKU:n toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

Seksuaalirikosten määrä puolestaan hiipui keväällä Åbergin mukaan, mutta kesällä, kun koronaturvallisuusrajoituksia höllennettiin, niiden määrä kasvoi taas.

– Meidän arviomme RIKUssa on, että seksuaalirikosten määrien lasku ja nousu liittyivät osittain festivaalien, baarien ja ravintoloiden toiminnan rajoittamisiin ja rajoitusten karsimisiin, Åberg sanoo.

”Verkkorikokset ovat selvästi lisääntyneet.”

Avun saanti vaikeutui

Åberg kertoo, että ensimmäisinä koronakuukausina keväällä monien eri tukipalveluiden kuten Nollalinjan, Naisten Linjan ja turvakotien ja myös poliisin havaintojen mukaan perheväkivallasta ilmoittaneiden määrä vähentyi, mikä oli yllättävää. Kansainvälisesti monissa maissa oli kuitenkin raportoitu, että perheväkivalta on lisääntynyt.

Todenmukaisempi selitys Suomessakin Åbergin mukaan lienee se, että perheväkivalta ei todellisuudessa vähentynyt, vaan vain yhteydenotot siitä vähentyivät, kun uhrit eivät voineet olla toimijoihin yhteydessä, kun tekijä oli kotona paikalla ja perhetilanne ylipäätään haastava. Avun hakeminen, saaminen ja vastaanottaminen vaikeutuivat.

Perheväkivalta on erityisen huomion kohteena

Koronarajoitukset ovat pakottaneet ihmisiä pysyttelemään kodeissaan, minkä vaikutuksia perheväkivaltaan RIKUssa on seurattu erityisellä herkkyydellä.

– Lähisuhdeväkivalta ja lapsiin kohdistuvat hyväksikäytöt ovat erityinen riski, kun perheet joutuvat pysyttelemään neljän seinän sisällä. Näitä rikoksia tapahtuu yhtä lailla korona-ajan ulkopuolella, mutta uhrit joutuvat poikkeusolojen myötä uudenlaisten haasteiden eteen, sanoo RIKUn toiminnanohjaaja Piia Kanniainen-Anttila.

Kanniainen-Anttila kertoo, että vanhoja asiakkaita oli vaikea saada keväällä kiinni, kun lapset olivat kotona ja mahdollisesti myös väkivallan tekijä.

– Lasten kuullen ei haluta puhua perheväkivallasta, ja jos tekijä on paikalla, asiasta ei tietenkään voi puhua, Kanniainen-Anttila sanoo.

Myös Åberg nostaa esiin huomioita avunsaannin vaikeutumisesta perheväkivaltaan keväällä.

– Keväällä tiukkojen rajoitusten aikaan ei myös olla uskallettu lähteä turvakotiin, ystävien tai sukulaisten luo pakoon, jos vaikka omat vanhemmat ovat kuuluneet koronariskiryhmään, Åberg sanoo.

”Lasten tai tekijän kuullen perheväkivallasta ei voi puhua.”

Asiakkailta on myös kuultu, että asunnon saanti pääkaupunkiseudulla on vaikeutunut entisestään.

– Väkivaltaisesta kodista omaan turvalliseen kotiin muuttaminen on tärkeää, mutta koronan myötä oman kodin tarve pääkaupunkiseudulla on ilmeisesti kasvanut, joten perheväkivallan uhrit kilpailevat vapaista asunnoista entistä suuremman joukon kanssa, Kanniainen-Anttila sanoo.

Muut huolet näkyivät keskusteluissa

Kaiken kaikkiaan asiakasmäärät RIKUssa ovat jatkaneet tasaista kasvua koronasta huolimatta.

– Myöhemmin kesällä meidän 116 006 -puhelinpalvelussamme myös perheväkivaltaan liittyvien yhteydenottojen määrä normalisoitui kevään notkahduksen jälkeen, Åberg kertoo.

Selvää on, että etäyhteyksin toteutettaville palveluille on ollut kysyntää ja onneksi myös tarjontaa. Esimerkiksi chat-palvelu on vetänyt hyvin asiakkaita.

– Keskusteluapua annettaessa tulee esiin myös muita perheiden ja ihmisten ongelmia. Yleisesti ottaen pahoinvointi, mielenterveys- ja päihdeongelmat, stressi ja huoli taloudesta ovat pandemian aikana näkyneet RIKUn palveluissa, Åberg sanoo.

”Asiakkaat kokivat tuplakuormitusta, koska oli rikosasia ja sitten vielä koronan tuomat huolet.”

Åberg kertoo, että korona toi esille monenlaisia ilmiöitä.

– Itse rikosasiasta keskustellessa tuli vastaan, että asiakkaat kokivat tuplakuormitusta, koska oli rikosasia ja sitten vielä koronan tuomat huolet. Korona toi myös uusia ulottuvuuksia vaikeisiin tilanteisiin. Esimerkiksi monissa eroperheissä tapaamisasiat ovat kiristyneet, koska ei luoteta toisen vanhemman kykyyn huolehtia koronaturvallisuudesta ja ei anneta toisen vanhemman tavata lasta koronan takia, Åberg kertoo.

Huoli oikeusjärjestelmän toimivuudesta

RIKUssa kannetaan huolta poliisikuulustelujen ja oikeudenkäyntien viivästymisestä koronan vuoksi. Suomessa rikosprosessit ovat muutenkin pitkiä, ja nyt ne ovat pitkittyneet entisestään koronan myötä.

– Ennen asiakkaat olivat usein yllättyneitä, kun kuulivat meiltä, kuinka kauan rikosprosessi voikaan kestää. Nyt he ennakoivat sitä jo itsekin koronan takia. Prosessin pituudesta ja alkamisesta huolehtiminen lisää asiakkaiden stressiä, Kanniainen-Anttila kertoo.

Poliisikuulusteluja on jouduttu järjestämään ilman lähikontaktia koronarajoitusten takia. RIKU on lähettänyt poliisille huolenilmaisun asiasta, sillä vakavien väkivaltarikosten ja raiskauksien kuuleminen puhelimessa on ongelmallista.

”Monet kokevat, etteivät pysty ilmaisemaan itseään riittävästi puhelinkuulemisessa.”

– Asianomistajalle on saatettu soittaa yllättäen, jolloin hän ei ole voinut valmistautua kuulemiseen. Puhelimessa rikoksen uhri ei välttämättä jaksa lähteä vaatimaan, että saisi oikeudenkäyntiavustajan tai tukihenkilön, Åberg sanoo.

Myös Kanniainen-Anttila on kuullut asiakkaiden huolen puhelimessa kuulemisista.

– Useat kokevat, etteivät pysty ilmaisemaan itseään riittävästi puhelimessa, tai eivät pysty keskittymään ja muistamaan kaikkea tarpeellista. Toinen tärkeä näkökulma on, että ei tiedetä, kenen seurassa rikoksen uhri saattaa olla puhelinkuulustelun aikana, ja onko hän näin täysin vapaa ilmaisemaan itseään, Kanniainen-Anttila sanoo.

RIKUssa on työntekijöiden kesken ja asiakkaiden kanssa pohdittu myös sitä, että kun asiakas on kuultavana kasvotusten, hän saa lukea kuulustelupöytäkirjan, pyytää siihen muutoksia ja allekirjoittaa sen. Kun kuulustelu tehdään puhelimitse, asiakirja luetaan ääneen. Ääneen luettua on erilaista hahmottaa kuin itse luettua. Samoin allekirjoittaminen puhelimessa on Kanniainen-Anttilan mukaan hieman epäselvää.

Uusia työkaluja työskentelyyn

Korona on pakottanut miltei kaikkia työaloja uudenlaisten työtapojen ja työkalujen käyttöön ottoon.

– Meidän työmme Pääkaupunkiseudun palvelupisteellä keskittyi jo valmiiksi puhelimeen, ja myös videopuheluihin on ollut mahdollisuus aiemminkin. Puhelintulkkaukset jouduttiin meillä pääkaupunkiseudulla ottamaan nopeasti haltuun, ja ne sujuvat nyt hyvin. Tästä taidosta on varmasti hyötyä tulevaisuudessakin, Kanniainen-Anttila sanoo.

”Kasvokkain tapaamisesta ei olla RIKUssa luopumassa.”

Myös Åberg on tyytyväinen RIKUn kykyyn mukautua korona-aikaan.

– Chatti oli onneksi jo valmiiksi, ja samoin meidän 116 006 -puhelinpalvelumme aukioloaikoja oli päätetty laajentaa jo ennen koronaa. Se on ollut huhtikuusta avoinna arkisin aamusta iltaan. Samanlainen digiloikka tämä on ollut meille niin kuin usealle muullekin toimijalle: etätyötä, kokoukset verkossa, webinaareja ja koulutuksia verkossa, Åberg kertoo.

Miten varaudutaan koronan jatkoon?

Vielä on epäselvää, miten koronatilanne elää syksyllä, ja tulevaisuudestakin on monenlaisia näkemyksiä. Pahimmillaan korona on elämässämme vielä vuosia.

– Kehitämme verkkosivuja jatkuvasti. Esimerkiksi verkkorikollisuudesta sieltä löytää jo paljon tietoa. Koronan jatkuessa vielä pitkään satsaamme tietysti edelleen etäauttamiseen puhelimessa ja verkossa, Åberg sanoo.

Ikääntyneiden asema huolestuttaa

Nuorempien sukupolvien kannalta koronan myötä tullut välttämätön digiloikka on eduksi, sillä nuoret usein jo lähtökohtaisesti hakevat tietoa ja apua verkosta. Senioreille digitaaliset työkalut ja ilman kasvokontaktia yhteydenpito voi olla vierasta ja hankalaa.

– Meillä on huoli vanhemmista ikäpolvista, että miten he pääsevät avun piiriin. Kaikessa toiminnassa yhteiskunnassa on mukana digitaalisuus jollain tavalla, ja sen osaamista edellytetään koko ajan enemmän. Puhelin on onneksi tuttu suurimmalle osalle, emmekä ole luopumassa kasvokkain tapaamisistakaan, se on erittäin tärkeä tuen muoto, Åberg vakuuttaa.

Teksti: Heli Yli-Räisänen

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2020 aiheena on korona ja sen vaikutukset rikosuhriasioihin. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

Lue lisää