Nuorten kanssa työskentelevät aikuiset ovat avainasemassa rasismiin puuttumisessa

Lasten ja nuorten kokemaa rasismia tulee tarkastella yhteiskunnallisena ilmiönä.

”Kun puhutaan rasismista nuorten keskuudessa, puhutaan yhtä lailla siitä historiallisesta ilmiöstä, joka on näkynyt maapallollamme vuosisatojen ajan”, kertoo Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää Suomen Punaisesta Rististä.

Hänen mukaansa lapset ja nuoret kokevat yhteiskunnan rakenteissa vaikuttavaa rasismia, joka näkyy eri instituutioissa, kuten kouluissa, varhaiskasvatuksessa, perheissä ja mediassa sekä lasten ja nuorten harrastuksissa.

”Se ei välttämättä näy aina avoimena ja aktiivisena syrjintänä tai ennakkoluuloina, vaan yhtä lailla hiljaisina signaaleina, jotka voivat jättää joitakin lapsia ulkopuolelle palveluista, harrastuksista tai koulun yhteisöistä siksi, että heidät leimataan ei-valkoisiksi tai ei-suomalaisuuden piiriin kuuluviksi”, Suurpää kertoo.

Rakenteellisen rasismin lisäksi lapset ja nuoret kokevat arkisessa vuorovaikutuksessa rasismia, joka liittyy jokapäiväiseen elämään. Sitä on esimerkiksi päivittäisissä sosiaalisissa suhteissa ja kohtaamisissa, julkisissa tiloissa ja sosiaalisessa mediassa.

”On myös tosi tärkeää puhua niin sanotusta sisäistetystä rasismista, jolloin lapsi tai nuori voi alkaa ajatella itsestään ja toimia sillä tavoin kuin ulkopuolinen maailma hänestä olettaa. Eli yhteiskunnan eriarvoinen kohtelu omaksutaan omassa ajattelussa ja pahimmassa tapauksessa nuori voi alkaa ajatella, että rasismi on hänen omaa syytään.”

Nimenomaan lasten ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeä tarkastella rakenteellista rasismia, eikä palauttaa keskustelua vain yksilön arjen rasismin ja vuorovaikutussuhteiden tasolle. Nuorisobarometrissä on säännöllisesti kysytty nuorilta itseltään suurinta syytä nuorten syrjäytymiselle. Säännöllisesti he ovat vastanneet, että suurin syy on luottamuksellisten aikuisten ja erityisesti ystävien puute.

”Tämä on yksi rasismin seuraus, kun nuori jää ilman turvallisia ihmisiä ja on yksinäinen”, Suurpää sanoo.

Sekä rakenteellinen rasismi että arjessa tapahtuva rasismi vaikuttavat merkittävästi lasten ja nuorten elämään ja hyvinvointiin, ja se onkin merkittävä lapsenoikeuskysymys. Suurpään mukaan lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja heillä on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.

”Rasismi on läsnä nuorten elämässä monin tavoin, arjesta mediaan, ja rasismia kokee todella monet nuoret, joten puhutaan merkittävästä yhteiskunnallisesta asiasta.”

Tunnistamisen ongelma

Nuorisobarometrissä selvitettiin vuonna 2020, että useampaan vähemmistöön kuuluvat nuoret kokivat viisinkertaisen määrän ennakkoluuloja ja syrjintää sosiaali- ja terveyspalveluissa verrattuna nuoriin, jotka eivät koe kuuluvansa mihinkään vähemmistöön. Tällainen tutkimustulos osoittaa, että nuorilla on tuen saamisessa esteitä, joista yksi merkittävä on palveluissakin koetun syrjinnän tunnistamisen vaikeus.

Nuorten turvataloilla rasismista on nuorten kanssa keskusteltu muun muassa Digiraadeissa. Suurpää kertoo nuorten toivovan palveluissa selkeää ja näkyvää rasisminvastaisuutta sekä tietoa siitä, että rasismia koettuaan apua on saatavilla.

”Jos nuori kertoo esimerkiksi yksinäisyydestään tai harrastusten puutteesta, on tärkeää, että aikuinen osaa tunnistaa ja sanoittaa rasismia rakenteellisena ja yhteiskunnallisena ongelmana. Nuorelle ei saa tulla olo, että hän joutuu jäämään rasismin kokemuksen kanssa yksin tai on jotenkin epäonnistunut”, Suurpää sanoo.

Nuoria kohtaavilla aikuisilla on vastuu ottaa selvää, mitä kaikkea rasismi tarkoittaa Suomessa nykypäivänä.

”Nuoria kohtaavilla aikuisilla on vastuu ottaa selvää, mitä kaikkea rasismi tarkoittaa Suomessa nykypäivänä. Nuoren rasismin kokijan vastuulla ei ole kouluttaa aikuista. Aikuisten ja erityisesti ammattilaisten koulutuksella ja osaamisen vahvistamisella on tosi tärkeä rooli, jotta nuori kokee aikuisen osaavan tarttua nuoren kertomiin asioihin. Nuoren ei tarvitsisi muuttua rasismin asiantuntijaksi.”

Antirasistinen työote

Rasismin tunnistaminen ja rasismia kokeneen nuoren tukeminen ei voi olla yksittäisen työntekijän vastuulla, vaan koko organisaation täytyy panostaa siihen. Jotta nuorten ei tarvitse vastata aikuisten kouluttamisesta, tulisi ammattilaisilla olla mahdollisuus ja velvollisuus kouluttautua antirasismiin liittyvissä kysymyksissä.

Suurpää peräänkuuluttaa lasten ja nuorten parissa eri aloilla työskentelevien ammattilaisten moniammatillisen työn lisäämistä rasismiin liittyvissä kysymyksissä. THL julkaisi vuonna 2022 antirasismikoulutuksen ammattilaisille, jonka tarkoituksena on lisätä ammattilaisten tietoa siitä, miten antirasistista työtä voi itse tehdä. Koulutus on avoin kaikille.

Antirasistinen työ on pitkäjänteistä työtä, jota tulisi suunnitella ja johtaa strategisesti. Nuorille on merkittävää myös se, että he kohtaavat kaikenlaisia ihmisiä erilaisissa rooleissa, myös ammattilaisina. Tämä luo erilaisia esikuvia ja mahdollisuuksia unelmoida kaikenlaisista asioista, rooleista ja työpaikoista.

Vanhempien rooli nuorten tukemisessa on merkittävä.

”Antirasistinen työ ei voi kuitenkaan jäädä ainoastaan perheiden vastuulle. Silloin vaatimukset kasvaisivat liian suureksi. Perheiden resurssit tukea lasta vaihtelevat, joten myös yhteiskunnan panostusta tarvitaan”, Suurpää sanoo.

Rasismin monimutkaisuus

Suurpää nostaa esiin huolen nuorista, jotka ilmaisevat itseään rasistisesti. Myös heillä on oikeus tukeen.

”Yhteiskunnan ja aikuisten täytyy kantaa vastuu rasismista sen kaikessa monimutkaisuudessa. Suomalaisen yhteiskunnan aina julkisen sektorin palveluista järjestöihin tulee tehdä työtä rasismin tunnistamisen ja siihen puuttumisen eteen samalla nuoria tukien. Nuorten kasvuympäristöllä on tässä suuri merkitys”, Suurpää pohtii.

Nuoria on hyvä muistuttaa, että jokaisella on oikeus elää rasismista vapaassa ympäristössä. Rasistinen teko voi täyttää rikoksen tunnusmerkit ja se kannattaa jättää poliisin tutkittavaksi. Jos rikosta ei ole tapahtunut, voi rasistisesta teosta raportoida yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Teksti: Johanna Sakko, kuva: Maria Santto

Lue lisää

Tekstissä on käytetty lähteenä myös Ira Custódion tekstiä: Rasismi on loukkaus lapsen ihmisoikeuksia vastaan (4.9.2023 Lapsen oikeudet)

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2023 aiheena on rasistiset rikokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.