Siirry sisältöön
Anna palautetta

Juristi vastaa

Juristi vastaa: Millaisissa tilanteissa syyttäjä käytännössä ajaa vahingonkorvauksia tietomurto-oikeudenkäynnissä? Miksi uhrin pitää kuitenkin pyytää syyttäjää ajamaan korvauksia?

Asianomistajan eli rikoksen uhrin yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajamisesta säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (ROL), jonka 3 luvun 1 §:n mukaan syyteasian yhteydessä voidaan ajaa syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta eli käytännössä vahingonkorvausvaatimusta. Toisaalta ROL 3 luvun 3 §:ssä säädetään, että yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan tuomioistuimen harkinnan mukaan erottaa käsiteltäväksi erillisessä oikeudenkäynnissä. Asianomistajalla on joka tapauksessa oikeus saattaa rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen vaatimus tuomioistuimen käsiteltäväksi, tapahtuu se sitten rikosasian käsittelyn yhteydessä tai siitä erotetussa siviiliprosessissa.

Asianomistajan oikeusturvan näkökulmasta on kuitenkin säädetty, että tiettyjen erityisedellytysten vallitessa syyttäjälle syntyy virkavelvollisuus ajaa asianomistajan puolesta yksityisoikeudellista vaatimusta syytteensä ohella. ROL 3 luvun 9 §:ssä säädetään, että asianomistajan pyynnöstä syyttäjän on vireille panemansa syyteasian yhteydessä ajettava rikokseen perustuvaa asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta rikosasian vastaajaa eli rikoksesta syytettyä vastaan, jos se voi tapahtua ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton.

Jotta syyttäjä voi ottaa yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajettavakseen, edellyttää se asianomistajan pyyntöä, joka selvitetään jo esitutkintavaiheessa. Vaikka syyttäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että esitutkinnassa selvitetään perustiedot yksityisoikeudellisesta vaatimuksesta, on asianomistajan itsensä huolehdittava siitä, että hän toimittaa esitutkintaan tarpeelliset dokumentit (esimerkiksi kuitit) vaatimuksensa tueksi. Syyttäjän velvollisuutena ei ole ryhtyä oma-aloitteisesti hankkimaan muuta lisäselvitystä siviilivaateen tueksi. On siis asianomistajan omassa harkinnassaan, haluaako hän esittää a) korvausvaatimukset b) että syyttäjä ajaa vaatimukset mahdollisessa oikeuskäsittelyssä hänen puolestaan.

Vaikka syyttäjällä on lähtökohtaisesti virkavelvollisuus ajaa yksityisoikeudellista vaatimusta syytteensä ohella, voi hän kieltäytyä vaatimuksen ajamisesta, jos sitä ei voi toteuttaa ilman olennaista haittaa tai vaatimus on ilmeisen perusteeton.

Vaatimuksen ollessa ilmeisen perusteeton tarkoittaa se yleensä sitä, ettei rikoksen tosiseikastosta voi lain mukaan seurata oikeutta vaadittuun vahingonkorvauksen. Vaatimus voi olla ilmeisen perusteeton myös silloin, jos syyttäjä pitää selvänä, että vaatimuksen määrä on kohtuuton, eikä tuomioistuin tulisi sitä hyväksymään.

Olennainen haitta tulee kyseeseen silloin, kun vaatimuksen ajaminen vaatisi kohtuuttomasti voimavaroja syytteen ajamiseen verrattuna. Esimerkiksi kuittien toimittaminen yksinkertaisessa asiassa ei lähtökohtaisesti muodostaisi olennaista haittaa, mutta jos korvausvaatimuksen ajaminen edellyttää henkilötodistelua ja vahinkoa on määrällisesti vaikea arvioida (esimerkiksi kärsimyskorvaus), olennainen haitta tulee kyseeseen.

Arvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon koko yhdessä käsiteltävä asiakokonaisuus. Esimerkiksi jos asianomistajien lukumäärä on poikkeuksellisen suuri (satoja tai jopa tuhansia asianomistajia), ollaan tilanteessa, jolloin kaikkien yksityisoikeudellisten vaatimusten ajaminen voi yhdessä muodostaa olennaisen haitan syytteen ajamiselle.

Mikäli syyttäjä edellä mainituilla perusteilla päättää olla ajamatta asianomistajien yksityisoikeudellisia vaatimuksia, on asianomistajalla kuitenkin edelleen oikeus saattaa vaatimuksensa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällöin asian tullessa käräjäoikeuteen vireille tiedustelee tuomioistuin asianomistajilta heidän mahdollisia korvausvaatimuksiaan ja mihin vaatimukset perustuvat.

Tuomas Soosalu
Erikoissyyttäjä
Etelä-Suomen syyttäjäalue

Pasi Vainio
Aluesyyttäjä, apulaispäällikkö
Länsi-Suomen syyttäjäalue

RIKUteema

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. Lokakuun 2021 RIKUteeman aiheena on tietomurrot.

Lue lisää

Vastaamo-tietomurron kuulustelu – neuvoja ja tukea poliisin lomakkeen täyttämiseen



RIKUn logo
Tietosuoja

Sivustollamme käytetään evästeitä (cookies). Keräämme evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tietojen keräämisen tavoitteena on kehittää sivuston laatua ja sisältöjä. Eväste on käyttäjän tietokoneelle lähetettävä ja siellä säilytettävä pieni tekstitiedosto. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Käyttäjä voi tyhjentää evästeet käyttämänsä laitteen selaimen asetuksista. Evästeet voivat olla tarpeellisia joidenkin palveluiden asianmukaiselle toimimiselle. Useimmat selaimet mahdollistavat eväste-toiminnon kytkemisen pois käytöstä.

Lisätietoa tietosuojasta sivustollamme löydät täältä: https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/tietosuoja/