Blogi
Yksityiskohtainen uutisointi Vastaamo-tietojen ilmestymisestä verkkoon voi olla uhrien kannalta haitallista, kirjoittaa RIKUn viestintäpäällikkö Lauri Hovi.
Elokuun puolivälissä uutisoitiin pimeässä verkossa olevasta palvelusta, jolla voi etsiä tietoja Vastaamo-tietomurron uhreiksi joutuneista. Uutiset sisälsivät hyvinkin tarkkaa tietoa palvelun toiminnasta. Viime viikolla lukuisat tiedotusvälineet kertoivat siitä, että tietomurrossa varastettua tietoa oli päätynyt hetkeksi aikaa myös julkisen internetin puolelle.
Ennennäkemättömän vakava tietomurto on yhteiskunnallisesti merkittävä uutisaihe, joka koskettaa kymmeniä tuhansia uhreja ja heidän läheisiään.
Aiheen uutisoinnissa tulisi kuitenkin käyttää tarkkaa harkintaa ja punnita uutisen mahdollisia haitallisia seurauksia uhrien yksityisyyden suojalle.
Pimeässä verkossa olevan palvelun olemassaolo oli ainakin suurimpien suomalaisten uutistoimitusten tiedossa kuukausia sitten, mutta uhrien suojelemiseksi moni tiedotusväline teki vastuullisen päätöksen ja jätti uutisen julkaisematta.
Monissa Vastaamo-jutuissa on myös viisaasti painotettu sitä, että asiakastietojen lukeminen ja jakaminen on yksiselitteisesti väärin.
Ristiriita kytkeytyy osaksi laajempaa keskustelua rikosuutisoinnista ja uhrin oikeudesta olla rauhassa. Joskus tiedotusvälineet julkaisevat rikostapahtumasta tietoja, joita uhrit tai omaiset eivät haluaisi julkisuuteen.
Rikoksen uhrilla pitää olla oikeus ja mahdollisuus jättää asia taakseen.
Tietomurrossa varastettuja asiakastietoja ei koskaan täysin saada poistettua verkosta. Tietokanta voi ponnahtaa verkon syövereistä esille pitkänkin ajan kuluttua.
Sillä, kuinka aihetta käsitellään julkisessa keskustelussa, voi olla erittäin suuri vaikutus siihen, kuinka uhri selviytyy rikoskokemuksestaan. Jos journalistiset tiedotusvälineet raportoivat joka kerta, kun varastettu tietokanta jaetaan verkkoon, monen uhrin siirtyminen rikoksen jälkeiseen normaaliin elämään voi pitkittyä ja häiriintyä.