Verkkorikokset vaativat vapaaehtoisilta auttajilta uudenlaista osaamista
Irma on toiminut pitkään RIKUssa vapaaehtoisena ja auttaa muun muassa tietoturvarikosten uhriksi joutuneita. Anu Laitila puolestaan on mukana KyberVPK:ssa, joka auttaa kyberrikollisuuden kohteeksi joutuneita vapaaehtoispohjalta.
Irmalla on omakohtaista kokemusta tietovuodon ja sen seuraamien rikosten uhriksi joutumisesta. Kymmenisen vuotta sitten hänen omat henkilötietonsa vuodettiin verkkoon, ja niitä käytettiin hyväksi.
– Edelleen minua pelottaa, että henkilötietojani käytetään taas väärin. Se riski on yhä olemassa, mutta enää en menetä yöuniani sen takia, Irma kertoo
Hän toimi RIKUn vapaaehtoisena jo ennen omaa tietovuodon uhriksi joutumistaan, mutta omakohtainen kokemus on antanut osaamista erityisesti samankaltaiseen tilanteeseen joutuneiden auttamiseksi.
– Alueella, jossa toimin, on ollut esimerkiksi rahapetoksiin liittyviä juttuja, joissa tekijät saivat ympäripuhuttua ihmisiltä rahaa.
Millaista on joutua uhriksi?
– Minun kohdallani osoitteet, salaiset puhelinnumerot ja sosiaaliturvatunnus vuosivat verkkoon. Siitä lähti vuosia kestävä rikosprosessi. Useamman kerran henkilötietojani on käytetty hyväksi. Ensin tuli tietokonetilaus, joka onneksi pystyttiin mitätöimään. On tullut ilokaasupatruunoita. Vippilainoja on otettu nimissäni. Joka kerta olen tehnyt rikosilmoituksen, ja se on pelastanut minut taloudellisilta menetyksiltä, Irma sanoo.
Tästä voi selvitä. Se on viesti, jonka voin omasta kokemuksesta kertoa autettavalle.
– Alussa oli pelottavaa, koska asia oli kymmenen vuotta sitten aika uusi, eikä tiedetty oikein, miten henkilötietovuodoissa pitäisi toimia. Aina oli pelko, että tulee tavaraa ja laskuja, mutta onneksi kukaan ei ole oven taakse tullut. Yöunet menivät. Tunneskaala oli laaja. Sitten, kun keinoja löytyi, että voi ottaa omaehtoisen luottoturvakiellon ja RIKUlta saa apua, niin sen jälkeen yöunet palasivat.
Nyt hän tietää, miten toimia, ja siitä on hänelle hyötyä myös vastaavien rikosten uhreja auttaessa.
– Tästä voi selvitä. Se on viesti, jonka voin omasta kokemuksesta kertoa autettavalle.
Rahapetoksiin liittyy myös usein häpeää
– Minulla ei ollut häpeää, koska minulta vuotivat henkilötiedot, mutta jos joku on sijoittanut isonkin summan rahaa huijaukseen, saattaa häpeä olla niin suuri, ettei siitä edes halua puhua. Uhrit tuntevat häpeää, että miten saattoivatkin haksahtaa, että eihän heidän, fiksujen ihmisten olisi pitänyt. Etenkin miehet tuntuvat kokevan huijatuksi tulemisen erityisen häpeällisenä, Irma kertoo kokemuksestaan auttajana.
Irman mukaan myös ikääntyneet monesti häpeävät uhriuttaan ja haluavat vain unohtaa asian.
– Aina kannattaa hakea apua. Ei kannata jäädä häpeän kanssa yksin, vaikka se tuntuu vaikealta. Rohkeasti yhteys RIKUun, niin saadaan prosessi etenemään, eikä kukaan RIKUssa syytä uhria.
Millaista apua uhri saa RIKUsta?
Irma uskoo vahvasti vertaistukeen.
– Kun on auttajalla myös oma kokemus siitä, miten toimitaan, mitä auttamiskeinoja on, miten poliisin kanssa työskennellään, miten kuulustelussa ollaan ja tuetaan, niin se tuo varmuutta omaan toimintaan, hän kertoo.
Hänellä on itsellään kokemus, että poliisi löytää kyberrikollisia aika hyvin.
RIKUsta uhri voi saada asiantuntija-apua, juristin neuvontaa ja tukea oikeudenkäyntiin.
Rikosilmoituksen tekeminen säästää taloudellisilta vaikeuksilta
Irma painottaa rikosilmoituksen tärkeyttä.
Joka kerta olen tehnyt rikosilmoituksen, ja se on pelastanut minut taloudellisilta menetyksiltä.
– Ohjeistan myös tuettaviani ostamaan omaehtoisen luottokiellon Suomen Asiakastiedosta ja Bisnodesta (nykyinen Dun & Bradstreet). Esimerkiksi puhelinliittymäkauppiaat ja osamaksua tarjoavat verkkokaupat kysyvät usein luottotietoja, ja minun kohdallani siis näyttää, että minulla olisi maksuhäiriö eikä kukaan pääse siksi ostamaan nimissäni. Minulla itselläni on kuitenkin todistus, että luottokieltoni on omaehtoinen. Tällä olen saanut yöuneni takaisin, kun tiedän, ettei ainakaan taloudellisia menetyksiä tule, Irma kertoo.
Lisää käytännön neuvoja tietomurron uhriksi joutuneelle löytyy esimerkiksi Suomi.fi-palvelusta: Jouduitko tietovuodon tai tietomurron kohteeksi?
Pääseekö ongelmasta mitenkään eroon?
Puhelinnumeron voi tietysti aina muuttaa, ja vaiva on kohtalainen – osoitteen muutto taas vaatisi muuttamista, joka onkin jo isompi juttu.
–Kun kysyin poliisilta viimeisimmän nettivarkauden jälkeen, että pääseekö tästä koskaan kokonaan eroon, niin poliisi sanoi, että ei muuten kuin vaihtamalla nimeä ja henkilötunnusta, Irma sanoo.
Lupa henkilötunnuksen vaihtamiseen myönnetään vain poikkeuksellisissa tilanteissa.
Henkilötunnuksen vaihtaminen tarkoittaa kaikkien korttien uusimista, ja se tuntuu Irmasta hankalalta.
– Mutta olen päättänyt, että jos vielä tulee joku iso rikos, niin sitten minun on pakko tehdä muutoksia. Joskus tästä on päästävä eroon.
KyberVPK auttaa kyberrikollisuuden uhreja
Anu Laitila toimii vapaaehtoisena KyberVPK:ssa, jossa kohderyhmänä ovat erityisesti terveydenhuoltoalan toimijat ja tahot, joilla ei ole mahdollista ostaa palveluita ulkopuolisilta.
– Vastaamon tapaus oli oikeastaan ensimmäinen yksityishenkilöiden auttamistapaus meille. Se oli iso juttu, kun uhreja oli kymmeniä tuhansia. Rupesimme tekemään listaa toimenpiteistä uhreille, että miten pitää toimia, jotta voi suojautua identiteettivarkauksilta. Viikonlopun aikana saimme kattavan listan, ja se on edelleen verkkosivuillamme.
– Myöhemmin löimme hynttyyt yhteen Digi- ja väestötietoviraston, Kyberturvallisuuskeskuksen ja RIKUn kanssa. Siitä poiki kaikenlaista: Digi- ja väestötietoviraston tietovuoto-oppaassa auttamista, uhrien auttamista Facebookissa ja Jodelissa, jossa yhä vastaamme kysymyksiin, Laitila kertoo.
– Useimmiten kiristyksen kohteeksi joutuvat yritykset. Rikos on aina rikos, mutta kyllä se vapaaehtoisesta tuntuu erityisen törkeältä kiristää yksittäisiä ihmisiä arkaluontoisilla tiedoilla, Laitila sanoo.
Uhrille kyberrikollisuus on hämmentävää
Kyberrikollisuus on ilmiönä suhteellisen uusi, eikä monella ole käsitystä, miten uhrin pitäisi toimia.
– Vastaamon tapauksessa saatiin paljon huolestuneita viestejä ihan tuttavilta. Ihmiset olivat hieman shokissa, koska eivät tienneet, mitä oikeastaan on tapahtunut ja mitä pitäisi tehdä. Joku sanoi hyvin, että on vähän kuin kävelisi heikoilla jäillä, eikä tiedä, milloin räsähtää, Laitila sanoo.
On vähän kuin kävelisi heikoilla jäillä, eikä tiedä, milloin räsähtää.
Kyberrikoksen uhriksi joutuminen on raskasta senkin vuoksi, että uhrin kannattaisi tehdä lukuisia erilaisia toimenpiteitä, jotka pienentävät uusien rikosten riskiä.
– Vastaamon uhreille tehty muistilista on ihan älyttömän pitkä. Sen läpikäyminen ja reagoiminen monen eri asian kohdalla vie aikaa ja energiaa.
Teknistä apua ja henkistä tukea
KyberVPK:lla on paljon teknisiä osaajia, jotka auttavat etenkin yrityksiä teknisissä asioissa, mutta on myös osaajia, jotka osaavat antaa henkistä tukea ja auttaa pienemmissä asioissa kuten salasanan vaihdossa.
– On sellaisiakin asioita, joita emme voi tehdä, ja meidän on oltava tarkkoja, miten voimme auttaa ja millaisia neuvoja annamme, Laitila tähdentää.
Laitila sanoo myös, että poliisin tehtävä on löytää rikolliset.
– Rikoksista pitää aina tehdä rikosilmoitus poliisille. Me voimme antaa neuvoja, miten omaa tietoturvaa voi parantaa, ja esimerkiksi neuvoa, mistä voi käydä katsomassa, että onko omat tiedot mahdollisesti vuotaneet eri tietovuodoissa, Laitila kertoo.
Auttamisesta saa hyvän mielen
Sekä Irma että Anu kokevat saavansa vapaaehtoisauttamisesta hyvän mielen.
– Haluan tehdä maailmasta tietoturvallisemman paikan ja minulla on halu auttaa. Lisäksi vapaaehtoistyössä oppii aina uutta. Olen tietoturva-asiantuntija ammatiltani ja olen oppinut miten ne, jotka eivät ole, hahmottavat tietoturva-asioita – se auttaa minua työssänikin, Laitila sanoo.
– RIKUssa on kivaa tehdä yhdessä auttamistyötä vapaaehtoisena, saa hyvän mielen itsekin, Irma sanoo.
TEKSTI: Heli Yli-Räisänen
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. Lokakuun 2021 RIKUteeman aiheena on tietomurrot.
Lue lisää
Vastaamo-tietomurron kuulustelu – neuvoja ja tukea poliisin lomakkeen täyttämiseen