Mitä korvauksia raiskauksen uhri voi saada? Voiko hän saada korvauksia myös henkisestä kärsimyksestä?

Raiskauksen uhri voi vahingonkorvauslain nojalla vaatia rikoksentekijältä lukuisia erilaisia korvauksia. Raiskauksen uhri voi vaatia korvauksia henkisestä kärsimyksestä. Raiskausta pidetään rikoksena, josta aiheutuu aina kärsimystä, minkä takia uhrin ei tarvitse erikseen osoittaa, että kärsimystä on aiheutunut juuri hänelle tehdystä raiskauksesta. Mikäli syytetty tuomitaan raiskauksesta ja uhri on vaatinut kärsimyskorvausta, korvaus tuomitaan maksettavaksi.

Kärsimyskorvaus korvaa raiskausteon aikaista kärsimystä. Raiskaus vaikuttaa kuitenkin uhriin yleensä myös varsinaisen teon jälkeen. Uhrit kärsivät tyypillisesti muun muassa pelkotiloina ja unettomuutena ilmenevästä traumaperäisestä stressihäiriöstä, joka saattaa oireilla useita kuukausia. Kun tuomioistuin toteaa raiskauksesta aiheutuneen tällaista niin sanottua tilapäistä haittaa ja uhri on vaatinut korvausta tilapäisestä haitasta, korvaus tuomitaan maksettavaksi.

Lisäksi uhri voi vaatia korvauksia fyysisestä kivusta ja särystä. Raiskauksessa on saatettu käyttää väkivaltaa, tai sukupuoliyhteys itsessään on voinut olla kivulias. Useimmiten raiskauksissa syntyneet fyysiset vammat parantuvat, mutta jos uhrille jää pysyviä fyysisiä vammoja, kuten arpia, uhri voi vaatia korvausta vielä erikseen pysyvästä haitasta.

Raiskausrikoksen uhri voi vaatia korvauksia myös sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista, joita on voinut aiheutua esimerkiksi terapiakäynneistä ja hoitoon matkustamisesta. Mikäli uhri on joutunut jäämään raiskauksen johdosta sairaslomalle ja menettänyt tulojaan, rikoksentekijältä voi vaatia korvauksia ansionmenetyksestä. Lisäksi jos rikoksentekijä on raiskauksen yhteydessä vahingoittanut uhrin omaisuutta, uhri voi vaatia korvauksia esinevahingosta.

Käytännössä korvauksien maksaminen uhrille tapahtuu seuraavasti: Mikäli tuomittu suostuu maksamaan korvaukset vastaan hangoittelematta, uhrin ja tuomitun lakimiehet sopivat maksamisen yksityiskohdista, kuten isojen korvauksien maksuajankohdasta/maksuaikataulusta. Jos taas tuomittu ei maksa korvauksia suosiolla tai on varaton, uhri voi hakea korvaukset Valtiokonttorilta, joka perii maksamansa korvaukset aikanaan tuomitulta takaisin valtiolle. Halutessaan uhri voi myös antaa ulosottoviraston tehtäväksi periä korvauksia tuomitun varoista.

Paula Pajula, varatuomari
Lakiasiaintoimisto Pajula & Co Oy, Turku

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2018.

Avaa koko lehti (pdf)  


Lue lisää:

Ohjeet raiskauksen uhrille
Kriittiset pisteet seksuaalirikoksen uhrin polulla
Pojat ja miehet seksuaalirikoksen uhrina
Minut on raiskattu
Seksityöntekijöihin kohdistuvat seksuaalirikokset
Kun seksuaalirikoksesta jätetään syyttämättä
Erityisen suojelutarpeen arviointi seksuaalirikoksissa
Juristi vastaa: Raiskauksen uhrin tiedottomuus, pelkotila tai muu avuton tila rikoslain mukaan