Pojat ja miehet seksuaalirikoksen uhrina

Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata vuodelta 1975 kertoo tarinan, jossa nainen raiskaa miehen. Miestä ei uskota, koska sitä ei siihen maailmanaikaan pidetty mahdollisena. Tämä väite elää omaa elämäänsä vahvana vielä tänä päivänä ihmisten mielissä ja ikävä kyllä myös auttajatahojen piirissä. Monet seksuaaliväkivallan projektit ja auttamisjärjestelmät sisältävät edelleen sukupuolittuneen nimen, joka kutsuu naisia asiakkaikseen.

Nykyään rikoslaki on meidän kaikkien onneksi sukupuolineutraali. Sillä on merkitystä ja se antaa luvan kaikille seksuaaliväkivallan uhreille hakea apua sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Seksuaalisen väkivallan tunnistaminen ja nimeäminen

Yhteisesti sovittujen ja ymmärrettyjen termien kautta asiakas saa tarvitsemiaan palveluita ja ymmärtää mistä on kyse. Sama ajatus koskee myös ammattilaisia. Toisten rajoja rikkovasta seksuaalisesta käyttäytymisestä käytetään esimerkiksi termejä: seksuaalinen häirintä, väkivalta, hyväksikäyttö tai kaltoinkohtelu, raiskaus, lapsista myös seksuaalissävytteisten kuvien ottaminen, levittäminen ja katselu.

Pelastakaa lapset ry on tuonut esiin, ettei tule käyttää termejä lapsipornografia, lapsiprostituoitu, lapsiseksityöläinen tai lapsiseksiturismi. Näillä nimikkeillä aikuinen voi toimia useissa maissa laillisesti, mutta lapsi ei koskaan, koska lapsi ei ole seksin ammattilainen. Sen sijaan tulee käyttää termejä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, kaltoinkohtelu tai riisto. Sanoilla, joita käytämme, on merkitystä.

Poikiin ja miehiin kohdistuvat seksuaalirikokset

Poliisiammattikorkeakoulun tilastojen mukaan vuonna 2017 poliisille ilmoitettuja 0–18-vuotiaita poikia koskevia törkeitä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä oli 177 kpl (tytöt 1150), raiskauksia tai pakottamista sukupuoliyhteyteen 15 kpl (tytöt 482) ja muita seksuaalirikoksia, pääosin lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin 44 kpl (tytöt 305).

Yli 18-vuotiaissa tilastot pienenevät entisestään. Miehiin kohdistuvia raiskauksia tai pakottamista sukupuoliyhteyteen ilmoitettiin 26 kpl (naiset 827) ja muita seksuaalirikoksia, pääosin seksuaalista ahdistelua 32 kpl (naiset 420).

Poliisille ilmoitetut poikiin ja miehiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat määrällisesti pieniä, mutta voimme päätellä, että miehen voi raiskata ja miestä voi käyttää seksuaalisesti hyväksi monin tavoin. Poliisin arvion mukaan Suomessa tapahtuu noin 6 000–10 000 raiskausta vuodessa, joista suurin osa jää ilmoittamatta. Kyseessä on valtava piilorikollisuus, joka koskee yhtä lailla myös naisia ja muun sukupuolisia.

Uhriksi joutumisen riskitekijöitä

Seksuaaliväkivallan tekijällä on usein joku kontakti tai suhde uhriin. Tekijä voi olla perheenjäsen, perhetuttu, opettaja, valmentaja, ohjaaja tai joku kaveripiiristä. Seksuaaliväkivaltaa tapahtuu myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Pakolaiset ovat pakomatkoillaan suuressa riskissä joutua uhreiksi. Tekijä voi olla kuka vain iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta, eikä häntä tunnista ulkonäön perusteella.

Erityisen alttiita hyväksikäytölle ovat isättömät, aikuisen nälkäiset pojat, kodittomat, pakolaiset ja itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi tuntevat. Riskiryhmässä ovat myös seksuaali-identiteettiään etsivät homo- ja bi-nuoret ja -aikuiset. Samoin sukupuoliristiriitaa kokevat trans- ja muunsukupuoliset.

Riittävällä ja ajoissa annetulla turvataitojen opettamisella ja seksuaalikasvatuksella voi estää paljon seksuaaliväkivaltaa. Riittävä tarkoittaa asioista puhumista niiden oikeilla nimillä ikätasoisesti. Ajoissa annettu seksuaalikasvatus on parhaimmillaan silloin, kun vanhemmat odottavat lasta.
Avun hakemisen vaikeus

Uhrin on usein vaikea hakea apua häpeän ja syyllisyyden vuoksi. Erityisesti pojilla ja miehillä siihen liittyy epäonnistumisen kokemus itsensä puolustamisessa ja viha itseään kohtaan. Miehet voivat kuvitella, että hyväksikäyttö on vähemmän traumaattista miehille kuin naisille. Homoseksuaalista uhria voidaan syyllistää suuntautumisensa vuoksi.

Miehisyyden kulttuuriseen koodistoon kuuluvat tunneilmaisun säätely ja kontrolli. Miehen kuuluu olla pärjäävä ja kova, hän ei voi näyttää heikkouttaan ulospäin. Usein miehet ovat tottuneet hoitamaan itseään yksin, koska heidän pitää pärjätä ja turhista ei marista.

Palvelujärjestelmämme voi kohdella miehiä toisin. Esimerkiksi, jos mies tulee akuuttiin terveydenhuollon päivystykseen ja kertoo tulleensa raiskatuksi, hän voi saada hyvin vaihtelevaa palvelua. Miehelle ei useinkaan tehdä kattavaa raiskaustutkimusta, sen sijaan voidaan antaa rauhoittavia ja unilääkkeitä ensiavuksi kokemukseen.

Sukupuolesta riippumatta seksuaaliväkivalta voi aiheuttaa muun muassa akuutin stressireaktion, ahdistuneisuutta, päihdeongelmia, itsetuhoista käytöstä, univaikeuksia ja paniikkikohtauksia. Tapahtumien seurauksena uhrille on voinut tulla kehollisia vammoja tai hän on voinut saada sukupuolitaudin. Näiden tuntemusten ja asioiden pyöriessä mielessä avun hakeminen voi tuntua mahdottomalta.

Uhrin kohtaaminen

Seksuaalirikoksen uhri hakee usein apua muuhun vaivaan, kuten masennukseen, kipuihin ja särkyihin. Hänen voi olla vaikea nimetä kokemustaan. Tällöin voi kysyä esimerkiksi: ”Oletko joutunut tekemään jotain vastoin tahtoasi?”. On hyvä pyrkiä käyttämään termejä, joita kokija itse käyttää. Silti on puhuttava asioista oikeilla nimillä ja nimetä väkivalta väkivallaksi. On tärkeää kertoa, että seksuaaliväkivalta ei ole koskaan uhrin vika.

Työntekijän tulee olla tietoinen omista asenteistaan ja ennakkoluuloistaan. Hänen tulee myös olla tietoinen asenteista, joita seksuaaliväkivallan uhrit joutuvat kohtaamaan yhteiskunnassa.

Toimintamalli uhrin kohtaamiseen

Setlementti Tampere ry:n Välitä! -seksuaaliväkivaltatyön yksikkö tarjoaa seksuaaliväkivaltaa kohdanneille kriisiapua ja ohjaa heitä tarvitsemaansa jatkohoitoon. Välitä!-hankkeessa 2012–2015 kehitetyssä hoitoketjussa ovat mukana kunnalliset ja kolmannen sektorit toimijat. Välitä! toimii samoissa tiloissa Pirkanmaan Rikosuhripäivystyksen kanssa.

Seksuaalirikoksen uhrin tullessa asiakkaaksi kumman tahansa toimijan palveluihin hänelle voidaan tarjota samalla tapaaminen seksuaaliväkivaltatyön kriisityöntekijän ja RIKUn toiminnanohjaajan kanssa. Uhri kohdataan useammasta näkökulmasta, hän saa kattavasti ja nopeasti tarvitsemaansa apua ja tietoa. RIKU ja Välitä! konsultoivat toisiaan ja suunnittelevat yhdessä asiakkaan kanssa mahdollisimman hyvän hoitopolun. Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiset saavat myös lisäkoulutusta Välitä!-yksikön seksuaaliväkivaltaan erikoistuneissa koulutuksissa.

Jukka Aho
RIKUn toiminnanohjaaja
Pirkanmaan palvelupiste

Kuva: Sami Liukkonen

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2018.

Avaa koko lehti (pdf)  

 


Lue lisää:

Ohjeet raiskauksen uhrille
Kriittiset pisteet seksuaalirikoksen uhrin polulla
Kun seksuaalirikoksesta jätetään syyttämättä
Erityisen suojelutarpeen arviointi seksuaalirikoksissa
Kouluissa tarvitaan tietoa seksuaalirikoksista
Juristi vastaa: Mitä korvauksia raiskauksen uhri voi saada?
Juristi vastaa: Raiskauksen uhrin tiedottomuus, pelkotila tai muu avuton tila rikoslain mukaan