Kun seksuaalirikoksesta jätetään syyttämättä

Seksuaalirikoksissa vastuu rikoksesta syyttämisestä on ensisijaisesti virkamiehellä eikä asianomistajalla. Ainoastaan kun kyse on seksuaalisesta ahdistelusta, täysi-ikäinen voi päättää olla vaatimatta rangaistusta tekijälle. Silloinkin syyttäjä voi katsoa, että tärkeä yleinen etu vaatii joka tapauksessa syytteen nostamista. Joskus syyttäjä kuitenkin päätyy jättämään syyttämättä seksuaalirikoksesta.

Seksuaalirikos on rikoslaissa määritelty rikos, joka loukkaa joko henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai lapsen normaalia kehitystä. Kihlakunnan syyttäjä Yrjö Reenilä Helsingin syyttäjänvirastosta kertoo, millaisen prosessin syyttäjä käy, kun päättää jättää syyttämättä.

– Syyttäjän on kertyneen esitutkintamateriaalin perusteella ratkaistava, onko asiassa nostettava syyte ja oikeudenkäynti aloitettava vai ei. Syyttäjän on arvioitava jokaisessa asiassa, täyttääkö tutkittavana ollut teko jonkin rikoksen tunnusmerkistön, ja onko rikoksesta epäillyn henkilön syyllisyydestä riittävä näyttö. Eli pohdinta tehdään syyteharkintana, Reenilä sanoo.

Syyttäjä tarvitsee näyttöä syytteen pohjalle. Näyttö kerätään esitutkinnassa. Se on rikosprosessin ensimmäinen vaihe, ja siinä kartoitetaan tietoa rikokseksi epäillystä teosta syyteharkintaa ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten.

– Esitutkinta toimii samalla rikosoikeudenkäynnin valmisteluna, koska rikosasioissa toimitetaan vain poikkeuksellisesti erityinen suullisen valmistelun istunto oikeudessa.

Esitutkinnan tekee esitutkintaviranomainen, joka yleensä on poliisi. Sitä johtaa tutkinnanjohtaja. Esitutkinnassa selvitetään muun muassa epäillyn rikoksen teko-olosuhteet, aiheutettu vahinko, teosta saatu hyöty ja ketkä ovat asianosaisia. Esitutkinnassa selvitetään myös asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän on pyytänyt syyttäjää ajamaan vaatimustaan, mutta tämä on Reenilän mukaan harvinaista seksuaalirikoksen esitutkintavaiheessa.

– Syyttäjä ”valvoo” esitutkinnan laatua ja syyttäjän on tarvittavissa määrin osallistuttava esitutkintaan sen varmistamiseksi, että asia selvitetään esitutkintalaissa tarkoitetulla tavalla. Esitutkintaviranomaisen on syyttäjän pyynnöstä toimitettava esitutkinta tai suoritettava esitutkintatoimenpide. Syyttäjä päättää esitutkintatoimenpiteistä asian siirryttyä hänelle esitutkinnan jälkeen.

Kynnys syyttämiseen on Reenilän mukaan kaikissa asioissa sama, eikä esimerkiksi lapsiin kohdistuneissa rikoksissa syytekynnys ole matalampi.

Vuosina 2010–2017 Suomessa on syyteharkinnassa kunkin vuoden alussa ollut noin 1300–1900 seksuaalirikosta, joista vuosittain on jätetty syyttämättä noin 300–450 tapausta, 29–34 prosenttia tapauksista. Näinä vuosina yksi yleisimmistä rikosnimikkeistä seksuaalirikosten joukossa on ollut raiskaus. Esimerkiksi vuoden 2010 alussa syyteharkinnassa on ollut 225 raiskausta, ja 58 niistä on jätetty syyttämättä. Vuonna 2017 vastaavat luvut ovat 660 ja 200. Prosenteissa syyttämättä on jätetty vuosina 2010–2017 vuosittain noin 28–42 prosenttia rikoksista, joissa rikosnimike syyteharkinnassa on ollut raiskaus.

Vuosina 2010–2012 syyteharkinnassa olleista seksuaalirikoksista toinen yleisimmistä rikosnimikkeistä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, joita kunkin näiden vuoden alussa on ollut syyteharkinnassa 330–594, ja niistä kunakin vuonna jätetty syyttämättä 80–123. Prosentuaalisesti syyttämättä on jätetty 28–31 prosenttia.

 Mitä uhri voi tehdä, jos on tyytymätön syyttämättäjättämispäätökseen, Yrjö Reenilä?

  • Asianomistaja voi syyttämättäjättämispäätöksen saatuaan käyttää toissijaista syyteoikeuttaan eli nostaa itse syytteen. Tällöin hänen tulee itse laatia haastehakemus, saattaa se vireille tuomioistuimeen sekä ajaa asiansa tuomioistuimessa. Tähän voi luonnollisesti palkata juristin asiaa hoitamaan. Asianomistajan ajaessa itse asiaansa kuluriski on hänellä itsellään. Jos syyte hylätään, hänen tulee korvata vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, mikäli niitä vaaditaan. Lisäksi jos on käyttänyt juristia, tulee maksettavaksi hänen palkkionsa.
  • Asianomistaja voi toimittaa asiassa uutta selvitystä syyttäjälle. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, hän saa peruuttaa päätöksensä vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.
  • Asianomistaja voi tehdä kantelun valtakunnansyyttäjälle, jolla on oikeus ottaa asia uuteen syyteharkintaan.

Teksti: Heli Yli-Räisänen

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2018.

Avaa koko lehti (pdf)  

 


Lue lisää:

Ohjeet raiskauksen uhrille
Kriittiset pisteet seksuaalirikoksen uhrin polulla
Pojat ja miehet seksuaalirikoksen uhrina
Erityisen suojelutarpeen arviointi seksuaalirikoksissa
Juristi vastaa: Mitä korvauksia raiskauksen uhri voi saada?
Juristi vastaa: Raiskauksen uhrin tiedottomuus, pelkotila tai muu avuton tila rikoslain mukaan