Mikä on terrorismirikos?

Turussa elokuussa 2017 tehty puukotusisku toi uuden kysymyksen Suomen oikeuslaitoksen pohdittavaksi: oliko Suomessa tapahtunut terrori-isku. Kesäkuussa 2018 antamassaan tuomiossa Varsinais-Suomen käräjäoikeus vastasi tähän kysymykseen myöntävästi – iskun tekijä tuomittiin elinkautiseen vankeuteen kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Vaikka Turun puukotusiskua koskeva tuomio on ensimmäinen Suomessa tehdystä terrori-iskusta annettu tuomio, on terrorismirikossyytteitä käsitelty Suomen tuomioistuimissa aiemminkin. Helsingin hovioikeus hylkäsi vuonna 2016 antamallaan tuomiolla syytteet, jotka koskivat Somaliassa toimivan al-Shabaab -järjestön terroristisen toiminnan rahoittamista, henkilön värväämistä liittymään kyseiseen järjestöön sekä suunnitelmaa viedä kaksi alaikäistä lasta Suomesta Somaliaan järjestön koulutusleirille.

Toisessa Helsingin käräjäoikeuden vuonna 2018 ratkaisemassa tapauksessa puolestaan hylättiin terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelua, koulutuksen antamista terrorismirikoksen tekemistä varten ja värväystä terrorismirikoksen tekemiseen koskeneet syytteet, joissa oli kyse toimista, jotka liittyivät Syyriassa käytäviin taisteluihin osallistumiseen, koulutuksen antamiseen tähän liittyen ja internetissä levitettyyn värväysvideoon, jossa katsojia kutsuttiin osallistumaan Syyriassa käytävään pyhään sotaan.

Kuten sanottua, syytteet kuitenkin hylättiin: tuomioistuimet katsoivat, ettei tapauksissa ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että syytetyt olisivat syyllistyneet terrorismirikoksiin.

Terrorismirikokset rikoslaissa

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovat osoittaneet, etteivät rikoslain terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa. Terrorismirikoksista säädetään rikoslain 34 a luvussa, joka otettiin rikoslakiin vuonna 2003. Lukua on sittemmin muutettu ja terrorismirikosten alaa laajennettu vuosina 2007, 2014, 2016 ja 2018 tehdyillä lainmuutoksilla.

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovat osoittaneet, etteivät rikoslain terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa.
 
Terrorismirikosluvun säätämisen ja muuttamisen taustalla ovat olleet ennen kaikkea EU-oikeudelliset asiakirjat: vuonna 2002 annettu terrorismia koskeva puitepäätös ja kyseisen puitepäätöksen korvaava vuonna 2017 tehty terrorismin torjuntaa koskeva direktiivi. Terrorismirikoksia koskeva rikoslain 34 a luku määrittää sen, millaista toimintaa Suomessa pidetään terrorismina. Luku on pyritty muotoilemaan mahdollisimman kattavaksi: rangaistavaksi on säädetty laaja-alaisesti paitsi terroristisia tekoja myös terroristista toimintaa valmistelevia ja edistäviä tekoja. Terroristisia rikoksia eivät siis ole vain varsinaiset terrori-iskut vaan myös esimerkiksi tällaisen iskun valmistelu tai rahoittaminen.

Terroristinen tarkoitus

Rikoslain 34 a luvun 1 §:ssä säädetään terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista. Tässä säännöksessä luetellaan joukko muualla rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja – esimerkiksi henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvia rikoksia ja yleisvaarallisia rikoksia sekä tällaisilla teoilla uhkaamiseen liittyviä rikoksia –  ja määrätään näille rikoksille ankarampi rangaistusasteikko silloin, kun teko on tehty terroristisessa tarkoituksessa. Ollakseen terrorismia teon tulee olla myös riittävän vakava: sen tulee olla omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa jollekin maalle tai kansainväliselle järjestölle.

Kun pohditaan sitä, onko tietyssä teossa ollut kysymys terrorismista, joudutaan pohtimaan sitä, oliko tekijällä tekoa tehdessään terroristinen tarkoitus. Terroristinen tarkoitus on määritelty rikoslain 34 a luvun 6 §:ssä, jonka mukaan rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa tai pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin.

Lisäksi tekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tavoitteenaan on oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä, horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtion tai kansainvälisen järjestön taloudelle tai muille perusrakenteille. Jotta kyse olisi terrorismista, teon taustalla tulee siis olla pyrkimys vaikuttaa yleisemmällä tasolla yhteiskunnan tai valtion asenteisiin, päätöksentekoon tai muuhun toimintaan. Tavoitteen taustalla voi olla esimerkiksi tietty yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen ideologia, jota tekijä pyrkii teollaan edistämään tai vastustamaan.

Terroristisen tarkoituksen toteutumista pohdittiin Turun puukotusiskun käsittelyn yhteydessä. Käräjäoikeus katsoi, että vastaajalla oli tekoja tehdessään terroristinen tarkoitus: tarkoitus pelotella vakavasti väestöä. Käräjäoikeuden mukaan pelottelutarkoitusta ilmensi se, että vastaaja oli laatinut ja julkaissut manifestin, joka osoitti hänen halunneen kytkeä tekonsa osaksi ISIS-järjestön nimissä toteutettujen terroritekojen jatkumoa. Hän oli myös kohdistanut tekonsa siviilihenkilöihin julkisella paikalla kaupungin keskustassa sellaiseen aikaan, jolloin ihmisiä oli varmuudella paljon liikkeellä. Hän ei myöskään valikoinut uhrejaan sellaisella tarkkuudella, etteikö kuka tahansa kyseisellä paikalla kyseiseen aikaan liikkunut henkilö olisi voinut joutua uhriksi. Käräjäoikeus lähti ratkaisussaan siitä, että tällaisten ISIS-järjestön nimissä tehtyjen iskujen ja niihin liittyvän propagandan tarkoituksena on pelon lietsominen.

Muut terrorismirikokset

Varsinaisten terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten ohella rikoslain 34 a luvussa säädetään myös muista terrorismirikoksista. Nämä muut terrorismirikokset – terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelu, terroristiryhmän johtaminen, terroristiryhmän toiminnan edistäminen, koulutuksen antaminen terrorismirikoksen tekemistä varten, kouluttautuminen terrorismirikoksen tekemistä varten, värväys terrorismirikoksen tekemiseen, terrorismin rahoittaminen, terroristiryhmän rahoittaminen, matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten ja terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen edistäminen – ovat erilaisia terroristista toimintaa valmistelevia ja edistäviä tekoja.

Kuten edellä jo todettiin, Suomessa tällaisia valmistelu- ja edistämistekoja koskeneet syytteet ovat liittyneet ulkomailla harjoitetun terroristisen toiminnan valmisteluun ja edistämiseen. Tapauksissa, joissa väitetty valmistelu- tai edistämisteko ja varsinainen terroristinen toiminta ovat ajallisesti ja paikallisesti etäällä toisistaan, tekojen toteennäyttäminen on kuitenkin haastavaa. Näyttöä tarvitaan tällöin syytettyjen toimista Suomessa ja ulkomailla, ulkomailla toimivan terroristiryhmän tai terroristisen toiminnan luonteesta sekä näiden keskinäisestä yhteydestä.

Haastava arviointi

Vaikka terrorismia on nykyisin pyritty määrittelemään oikeudellisesti kansainvälisellä, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla, ei edelleenkään ole aina helppoa tai yksiselitteistä vastausta siihen, onko tietyssä teossa kyse terrorismista. Kun pohditaan, oliko teko terrorismirikos, joudutaan pohtimaan sekä objektiivisia seikkoja – millainen teko oli kyseessä – että subjektiivisia seikkoja – mikä oli tekijän tarkoitus.

Vielä haastavampaa arviointi on silloin, kun kyse on jossain muualla tai joskus myöhemmin tehtävän terroristisen toiminnan valmistelusta tai edistämisestä. Viime kädessä kyse on kussakin yksittäistapauksessa tehtävästä näytön harkinnasta ja lain tulkinnasta: rikos on terrorismirikos silloin, kun tuomioistuin on rikoslain 34 a luvun säännösten nojalla tietyn teon sellaiseksi todennut.

Minna Kimpimäki
rikosoikeuden professori
Lapin yliopisto

Avaa koko lehti (pdf)

Kirjoitus on julkaistu RIKU-lehdessä 1/2019