Nopea poistuminen Siirry sisältöön

Luottamuksen rakentaminen on välttämätöntä, että väkivallan uhria voi tukea

Luottamuksellisen suhteen rakentaminen on ratkaisevan tärkeää, että väkivaltaa kohdannutta turvapaikanhakijanaista voi auttaa. Luottamussuhteen luominen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, kirjoittaa Inka Lilja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista (HEUNI).

Blogi

Inka Lilja

Rikosprosessin (ja turvapaikkaprosessin) ytimessä on uhrin kertomus hänelle tapahtuneesta väkivallasta. Prosesseihin on sisäänrakennettu vaatimus siitä, että uhrin kertomuksen tulee olla selkeä, johdonmukainen ja mielellään lineaarisesti etenevä.

Uhrille väkivallan kokemus on kuitenkin harvoin jäsentynyt. Se on monesti vyyhti tapahtumia ja epäselviä muistikuvia. Uhri ei myöskään ole välttämättä tunnistanut kokemaansa väkivallaksi tai rikokseksi. Hän ei tiedä, mitkä asiat ovat relevantteja menettelyn kannalta, ja usein häpeää tai pelkää kertoa kokemuksistaan.

Aluksi tärkeää on kuitenkin vain kuunnella.

Este avun hakemiselle voi olla myös se, että vakavasti hyväksikäytetty ihminen on menettänyt luottamuksensa ihmisiin ja instituutioihin. Luottamus pitää uudelleen rakentaa, jotta uskaltaa kertoa väkivaltakokemuksista ja voi saada apua.

Luottamus on uskoa siihen, että toinen haluaa edistää hyvinvointiani

Määritelmällisesti luottamus on uskoa siihen, että toisen tekemiset tai tekemättä jättämiset edistävät omaa hyvinvointia tai vähentävät itseen kohdistuvaa haittaa. Käänteisesti epäluottamus viittaa siihen, että ei usko toisen toiminnan edistävän omaa hyvinvointia.

Jotta voi saada apua, tulee pystyä kertomaan kohtaamastaan väkivallasta. Kertominen taas on mahdollista vain luottamuksen kautta.

Aihepiirin parissa tehdyssä tutkimuksessa luottamus jaetaan eri luottamuksen muotoihin: henkilöiden väliseen luottamukseen ja luottamukseen suhteessa yhteiskunnan rakenteisiin. Henkilöiden välinen luottamus taas voidaan jakaa luottamukseen suhteessa läheisiin henkilöihin ja siihen luottaako ihmisiin yleensä.  Nämä luottamuksen muodot ovat eri tavalla yhteydessä toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi jos luottamus yhdessä muodossa heikentyy, se voi heikentää myös luottamusta toisessa muodossa.

Tämä ilmiö on nähtävissä sukupuolistuneen väkivallan uhreiksi joutuneilla turvapaikanhakijanaisilla. Hyväksikäyttö vaikuttaa siihen, että luottamus (usein läheiseen) ihmiseen ja sitä kautta myös muihin ihmisiin vähenee. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan pakolaiskontekstissa voi kietoutua kunniaan liittyvää väkivaltaa, jolloin uhriin kohdistuu koko yhteisön taholta väkivaltaa tai hyljeksintää, joka vähentää luottamuksellisia henkilökohtaisia suhteita.

Turvapaikanhakijanaisten kohdalla taustalla on monesti myös epäluottamusta lähtömaan viranomaisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin, joihin kansalaiset yleensä, tai naiset erityisesti, eivät voi luottaa.

Luottamuksen rakentaminen

Luottamuksellisen suhteen rakentaminen on väkivaltaa kohdanneen tukemisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Luottamussuhteen luominen väkivaltaa kohdanneen, luottamuksensa menettäneen henkilön kanssa vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Yksi tärkeä rakennuspalikka on se, että ottaa ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien asenteen, että todella uskoo kaiken, mitä asiakas kertoo.

Joskus voi olla vaikeaa uskoa asiakkaan kertomusta, koska se on todella sekava, vaikuttaa keksityltä tai on yksinkertaisesti niin kauhea, ettei sitä halua uskoa todeksi. Aluksi tärkeää on kuitenkin vain kuunnella, ja uskoa kaikki, mitä asiakas kertoo.

Järjestössä asiakastyötä tekevä voi pitää ylellisyytenä sitä, ettei hänen tarvitse jatkuvasti arvioida, mikä on totta. Hän voi keskittyä kuuntelemaan. Viranomaisille ei tätä luksusta ole tarjolla, sillä heidän tehtävänään on tarkastella uhrin kertomusta muodollisten kriteerien (kuten rikosnimike) ja uskottavuuden valossa.

Minun tarinani

“Minulla on usein tunne, että naiset todella haluavat kertoa tarinansa. Joskus he kertovat minulle, että joissain paikoissa ihmisiä ei edes kiinnosta, mitä naisille on tapahtunut, ja että heille kerrotaan, mitä tehdä, mutta heidän tarinoistaan ei olla kiinnostuneita. Se osoittaa minulle, että tarinan kertominen on joskus erittäin tärkeää luottamuksen rakentamisen kannalta. Ja se osoittaa naisille, että välitämme heistä. Tietysti on olennaista kertoa, miksi on tärkeää, että he kertovat meille tarinansa. Näin he ymmärtävät, mitä teemme tiedoilla.”

– Ote CCM-GBV-hankkeen työntekijän päiväkirjasta

Kun luottamussuhde on syntynyt, voi alkaa rakentaa asiakkaan kokemuksista johdonmukaista kertomusta, joka on monella tapaa tärkeä. Väkivallan kokemusten nimeäminen on tärkeää, koska väkivalta on voinut olla ”normaali” osa elämää, ja siksi kokemuksia on vaikea hahmottaa vääräksi, tai henkilö ei ole koskaan aikaisemmin pukenut kokemuksiaan sanoiksi.

Tapahtumien jäsentäminen on uhrin kannalta tärkeä, ei pelkästään, jotta se vastaisi prosessien vaatimuksia, vaan myös koska se auttaa uhria itseään ymmärtämään tapahtunutta ja minimoimaan psykologisia oireita kuten itsesyytöksiä.

Traumatisoitunut henkilö unohtaa usein yksityiskohtia, sillä aivot jäävät jumiin voimakkaimpia tunteita herättäneisiin hetkiin. Yleensä tämä tunne on pelko. Tällöin muutkin muistot voivat vääristyä. Asiakkaan kyky kertoa kertomuksensa kronologisessa järjestyksessä voi auttaa häntä erottamaan tunteen muistosta, jolloin muisto ei enää ole yhtä kivulias.

Tärkeää on ymmärtää, miten johdonmukaisen kertomuksen esittäminen voi olla vaikeaa. Asiakkaalle voi olla helpottavaa vain kuulla, että ymmärrät kokemusten kertomiseen liittyvät henkiset haasteet, ja että sinulla ei ole tarvetta arvioida tai arvottaa kertomusta. Tietysti on tärkeää myös antaa asiakkaalle realistinen kuva olemassa olevista mahdollisuuksista ja oikeuksien toteutumista. Erityisesti jos kyse on henkilöstö, jolla on epäselvä maassaolostatus, ja näin ollen rajoitettu oikeus erilaisiin palveluihin.

Jotta voi saada apua, tulee pystyä kertomaan kohtaamastaan väkivallasta. Kertominen taas on mahdollista vain luottamuksen kautta. Että luottaa siihen, että toinen on valmis kuulemaan, uskoo kertomukseen ja haluaa edistää hyvinvointiani. Tämän vuoksi RIKU:n kaltaiset matalan kynnyksen palvelut ovat äärimmäisen tärkeitä väkivallan esiin tulemisen kannalta.

Inka Lilja,
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI


Käsikirja sukupuolistunutta väkivaltaa kokeneiden pakolais- ja turvapaikanhakijanaisten ohjaukseen

Blogi perustuu kokemuksiini Co-creating a Counselling Method for Refugee Women GBV Victims (CCM-GBV) -hankkeessa, jossa kehitettiin psykososiaalista ohjausmenetelmää väkivaltaa kohdanneiden auttamiseksi ja tarjottiin ohjausta tuhansille turvapaikanhakijanaisille kuudessa EU-maassa. Ohjausmenetelmä kuvataan käsikirjassa, jonka kirjoitin hankkeeseen osallistuneiden järjestöjen työntekijöiden päiväkirjamerkintöihin perustuen.

Hankkeen työntekijöitä (sosiaalityöntekijöitä, juristeja ja psykologeja) pyydettiin kirjoittamaan viikoittain päiväkirjaa, jossa he kuvasivat kokemuksiaan naisille antamastaan ohjauksesta. Keräsimme yli 600 päiväkirjaotetta, jotka kuvasivat haasteita ja onnistumisia yhteensä yli 4500:ssä asiakastapaamisessa.

Luottamuksen puute ja luottamuksen rakentaminen olivat yksi useimmiten mainittuja teemoja päiväkirjoissa. Lisäksi tämän blogin inspiraationa oli Lotta Lehden, Minna Viuhkon ja Simo Määtän samaan yllä mainittuun aineistoon perustuva, vielä julkaisematon artikkeli How can I gain her trust? Agency and trust in counselling for migrant women who have experienced gender-based violence.

Lue lisää

Blogi: Rikosuhripäivystys vahvistaa sateenkaariosaamistaan – paljon viharikollisuutta jää yhä piiloon