”Vahva tunne, että on tulossa hulluksi” – digiajassa väkivaltaa ja vainoa on yhä vaikeampi paeta
Digitaalinen väkivalta ja vaino ilmenevät monin tavoin, ja aiheuttavat välitöntä ja laaja-alaista haittaa uhrilleen. Rikosprosessin aikana uhrin on tärkeää saada keskusteluapua sekä tukea läheisiltä.
Jatkuvia yhteydenottoja puhelimitse ja tekstiviesteillä, seuraamista. Salakuvaamista, mustamaalaamista ja tietojenkalastelua. Muun muassa tällaisena toimintana digitaalinen väkivalta ja vaino voivat ilmetä. Uhri ei pääse piiloon teoilta ja teot ovat ennakoimattomia.
Digitaalinen väkivalta sisältää usein monimuotoisia tekoja, mutta tyypillisesti siihen liittyy herjaamista ja nimittelyä. Uhrit kokevat herjaamisen ja nimittelyn nöyryyttävänä, ja jossain tilanteissa tekijän toiminta ylittää kunnianloukkauksen tai viestintärauhan rikkomisen tunnusmerkit.
Teot voivat olla hirveän outoja asioita, joista ei oikein pysty edes kertomaan toiselle.
Eveliina Nilosaari työskentelee väkivaltatyön asiantuntijana Tukikeskus Varjossa, joka tarjoaa tukea muun muassa eron jälkeisen vainon ja väkivallan uhreille. Hänen mukaansa tekijän laaja keinovalikoima ja näiden uhrille aiheuttama jatkuva piina ovat omiaan herättämään pelon ja turvattomuuden tunteita uhrissa.
– Kokijalla voi olla kauhean vahva tunne, että hän on tulossa hulluksi. Sillä voi olla suuri vaikutus, kun laitteet käynnistyvät itsestään tai tekevät kummallisuuksia, eikä sille tiedä syytä. Teot voivat olla hirveän outoja asioita, joista ei oikein pysty edes kertomaan toiselle, Nilosaari kertoo.
Tarkkailu voi paljastua esimerkiksi siten, että tekijä tietää jotain, mitä hänen ei pitäisi tietää, esimerkiksi uhrin olinpaikan tai yksityisten keskustelujen sisältöjä.
Jatkuva valppaana oleminen voi tehdä uhrista vainoharhaisen teknologiaa ja digitaalista maailmaa kohtaan. Tämä voi tuottaa merkittäviä haasteita etenkin nykymaailmassa, missä teknologia on ujuttautunut lähes jokaiseen arjen osa-alueeseen. Uhriksi voi joutua kuka tahansa, sillä digitaalisen väkivallan harjoittaminen ei vaadi erityisosaamista.
Mitä teen, jos joudun uhriksi?
Nilosaaren mukaan digitaalista väkivaltaa ja vainoa tekevät pääasiassa uhrien entiset tai nykyiset puolisot, jotka kuuluvat tukikeskuksen asiakaskohderyhmään.
Tällaisesta tilanteesta voi olla hankala irtautua ja on olemassa riski, että tekijä provosoituu, jos hän huomaa uhrin pyrkivän pois tilanteesta. Siksi tilanne vaatii tietynlaista suunnitelmallisuutta.
– Ensin on huolehdittava, että on turvallinen tilanne lähteä rajaamaan tekijän toimintaa. Eli on oltava fyysisesti turvallisessa paikassa, minne tekijä ei pääse.
Uhrin tulisi myös varmistua siitä, että käytettävissä on turvallinen laite, jolla hakea lisätietoa ja apua. Turvallinen laite on sellainen älypuhelin, tabletti tai tietokone, johon tekijällä ei ole pääsyä ja jota tämä ei pysty seuraamaan.
Pahimmassa tapauksessa laitteen turvallisuuden varmistaminen edellyttää puhelinnumeron tai koko laitteen vaihtamista. Itselle tärkeät tiedot, kuten kuvat, asiakirjat tai salasanat, on silti hyvä kerätä laitteelta talteen ennen kuin laitteen poistaa käytöstä.
Suojatoimissa on oma vaivansa, mutta siihen on mahdollista saada apua.
Myös esimerkiksi kuvakaappaukset ja muut tallenteet, joita voidaan käyttää myöhemmin rikosprosessissa todistusaineistona, kannattaa ottaa talteen ennen laitteen tyhjentämistä.
– Joskus pankkitunnukset ja kaikki kortit pitää vaihtaa. Tällaisissa suojautumistoimissa on oma vaivansa, mutta siihen on mahdollista saada apua, Nilosaari sanoo.
Hän muistuttaa, että tekijä on asentanut laitteelle jonkinlaisen seurantasovelluksen, on laite syytä toimittaa poliisille.
Keskustelu tukee uhrin selviytymistä
Toiminnan aiheuttaman häpeän vuoksi teot voivat jo itsessään jarruttaa uhrien avunsaantia. Uhrin kärsimystä voi lisäksi lisätä tietoisuus siitä, että nettiin ladatut tiedostot säilyvät ikuisesti. Nilosaaren mukaan ammattilaisen tarjoamalla keskusteluavulla voi olla selviytymis- ja rikosprosessin aikana tärkeä rooli.
– Keskustelu tukee selviytymisprosessia. Mutta myös turvallisuusarviointi on merkittävässä asemassa kokijan auttamisessa. Hyödyntämällä MARAK-riskinarviointilomaketta ja lomaketta häirinnän tai vainon kartoittamiseen voidaan arvioida, mikä on väkivallan uusiutumisen riski. MARAK-ryhmiä toimii eri paikkakunnilla ja heiltä voi pyytää suosituksia siihen, kuinka asiakkaan turvallisuutta voidaan parantaa.
Kuuntele, usko ja tue avun hakemisessa.
Lisäksi myös uhrin läheisten tuki on tärkeää. Uhrin kokemuksia ei tule vähätellä.
– Kuuntele, usko ja tue avun hakemisessa. Viestinnässä ei kannata käyttää pikaviestisovelluksia tai somea, vaan mieluiten puhelinta tai tekstiviestejä, Nilosaari neuvoo.
Läheinen voi keventää uhrin taakkaa lukemalla tälle saapuvia viestejä tämän puolesta, luvan kanssa. Digitaalisen väkivallan ja vainon kohteena olevan uhrin voi olla hyvä pohtia, kannattaako sosiaalisessa mediassa olla omalla nimellä lainkaan.
Rikosuhripäivystyksen ja Tukikeskus Varjon lisäksi uhri voi hakea apua Ensi- ja turvakotien liitosta tai poliisilta.
Teksti: Antti Kylmänen
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2022 aiheena on naisiin kohdistuva väkivalta. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.
Lue lisää
Moni seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhri jää ilman apua