Miten uhrin pitäisi käyttäytyä? Käsitys ideaaliuhrista voi vaarantaa oikeusturvaa

Pääkirjoitus

Voivatko stereotyyppiset näkemykset rikoksen uhrien oletetusta taustasta tai käyttäytymisestä vaikuttaa heidän oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen asemaansa? Oletammeko uhrin olevan tietyllä tavalla heikko tai haavoittuva ja toimivan uhrin asemassa tietyllä tavalla?

Tätä kysymystä on pohdittu useissa tutkimuksissa. Ne ovat antaneet valaisevaa tietoa siitä, mitä vaaroja ideaaliuhrin käsitteeseen voi liittyä, jos se vaikuttaa ihmisten ja etenkin oikeusalalla toimivien käsityksiin siitä, miten uhri toimii ja käyttäytyy. Nykyisin näitä ennakkokäsityksiä käydään läpi koulutuksissa ja näin tulee tehdä jatkossakin, koska koulutuksella on tutkitusti merkitystä tämänkin asian ymmärtämisessä.

Etenkin uhrin tunnekäyttäytyminen voi vaikuttaa hänen uskottavuuteensa. Tutkimusten mukaan neutraali käyttäytyminen yleensä vähentää uhrin uskottavuutta, kun taas selvästi tunteellinen käyttäytyminen lisää sitä. Uhrien siis odotetaan tunnetasolla käyttäytyvän tietyllä tavalla suhteessa tapahtuneen rikoksen vakavuuteen.

Etenkin uhrin tunnekäyttäytyminen voi vaikuttaa hänen uskottavuuteensa.

Ruotsalaisen kriminologin Karl Askin vuonna 2009 tekemä tutkimus (A Survey of Police Officers’ and Prosecutors’ Beliefs About Crime Victim Behaviors Journal of Interpersonal Violence 2009) selvitti kyselytutkimuksen avulla ruotsalaisten poliisien ja syyttäjien näkemyksiä uhrin oletetuista käyttäytymistavoista ja uskottavuudesta. Etenkin raiskauksen ja lähisuhdeväkivallan uhrien arvioitiin reagoivan voimakkaimmin ja syyllistävän itseään eniten. Tutkimukseen osallistuneet viranomaiset eivät esimerkiksi olettaneet, että raiskauksen uhrille olisi luontaista käyttäytyä kontrolloidusti.

Uhrien käyttäytymistä koskevat tutkimukset toisaalta osoittavat, että esimerkiksi raiskauksen uhreilla ei ole tällaista oletettua käyttäytymismallia. Myös non-verbaalin käyttäytymisen osalta ammattilaisilla oli erilainen käsitys kuin mitä tutkimukset osoittavat.

Myönteinen tulos oli se, että koulutuksella on merkitystä. Ne, jotka olivat saaneet koulutusta uhrin käyttäytymisestä, esimerkiksi painottivat vähemmän non-verbaalisen käyttäytymisen merkitystä uskottavuuden arvioinnissa.

Norjalainen kriminologi Neil Christie esitti jo 1980-luvulla ideaalin uhrin teorian, joka osoittaa ristiriidan todellisen elämän rikosuhrien ja kuviteltujen uhrien välillä. Christien ideaalin uhrin määritelmässä uhri on yleensä heikko ja haavoittuva henkilö, joka rikoksen sattuessa on tekemässä jotain sellaista mitä kunnollisen ihmisen kuuluu tehdä. Hän ei tunne tekijää, eikä häntä pidetä moraalittomana. Myöhemmissä tutkimuksissa on vahvistettu, että uhreihin liitetään helposti syyttömyyttä, heikkoutta ja avuttomuutta kuvaavia sanoja.

Ennakkokäsitykset rikoksen uhreista eivät vaikuta vain viranomaisiin tai muihin uhreja kohtaaviin toimijoihin. Myös sillä on merkitystä, miten media esittää uhrit. Stereotyyppiset käsitykset voivat vaikuttaa ihmisten poliittisiin näkemyksiin oikeudenmukaisesta kriminaalipolitiikasta sekä heidän yksilölliseen käyttäytymiseensä.

Myös sillä on merkitystä, miten media esittää uhrit.

Ideaaliuhrin käsite on yksi osa RIKUn toteuttaman NAKO-hankkeen koulutussisältöjä. Hankkeessa koulutetaan tänä vuonna suuri määrä poliiseja, syyttäjiä, tuomareita ja oikeusavustajia naisiin kohdistuvan väkivallan ilmiöalueista ja niiden merkityksestä rikosprosessin kannalta. Hanke on osa oikeusministeriön naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa, jonka yksi tavoitteista on lisätä rikosoikeusjärjestelmän toimijoiden osaamista ja uhrien ohjaamista tukipalveluihin. NAKO-hankkeen ensimmäiset koulutukset ovat lähteneet käyntiin. Tämän aiheen parissa toteutettavat koulutukset tulee saada pysyväksi ja keskeiseksi osaksi alan toimijoiden koulutuksia.

Lue lisää: Kuinka kohtaan lähisuhdeväkivallan uhrin -koulutukset

Tällä johdatuksella toivon sinut tervetulleeksi lukemaan tämänkertaisen RIKUteeman artikkeleita. Teemana on naisiin kohdistuva väkivalta, joka näkyy arjen työssämme laajasti joka päivä. RIKUssa naiset muodostavat valtaosan, peräti 77 % asiakkaista. Koska suurimmat asiakasryhmämme rikostyyppien mukaan laskettuna ovat lähisuhdeväkivalta (23 %) ja seksuaalirikokset (15 %), on hyvin suuri asiakkaista juuri väkivallan kohteeksi joutuneita naisia.

Leena-Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja
Rikosuhripäivystys

RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2022 aiheena on naisiin kohdistuva väkivalta. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.

RIKUteema: Naisiin kohdistuva väkivalta

1/2022