USEIN KYSYTTYÄ  

(päivitetty 1.10.2008)  

Mihin ja miten tehdään rikosilmoitus? 

Rikosasian saattaminen oikeusprosessiin edellyttää rikosilmoituksen tekemistä. Myös vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että rikosilmoitus on tehty. Joissakin työpaikoissa edellytetään rikosilmoituksen tekemistä rikoksesta johtuvan palkallisen sairasloman saamiseksi. Rikosilmoitus pitää tehdä tietyn ajan sisällä rikoksen tapahtumisesta, riippumatta siitä onko tekijä tiedossa vai ei. Erilaisilla rikoksilla on erilaiset vanhentumisajat, esimerkiksi raiskauksessa se on 10 vuotta ja pahoinpitelyssä 5 vuotta. Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisilaitoksella riippumatta siitä, missä rikos on tapahtunut. Sen voi tehdä henkilökohtaisella käynnillä, puhelimella tai joissain tapauksissa sähköisellä verkkolomakkeella.  Rikosilmoitus on hyvä tehdä varsin pian rikostapahtuman jälkeen. Rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt voivat joissakin tapauksissa olla mukana rikosilmoituksen tekemisessä. Poliisilaitoksella rikosilmoitus tehdään usein yleisellä tiskillä. Asiakas voi pyytää erillistä tilaa rikosilmoituksen tekemistä varten. 

Mikä on esitutkinta? 

Rikosilmoitusta seuraa poliisin tekemä esitutkinta. Suomessa poliisilla on esitutkintapakko, mikä tarkoittaa sitä, että esitutkinta on toimitettava, mikäli rikosilmoituksen perusteella on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen.  Esitutkinta tehdään pääsääntöisesti sillä poliisilaitoksella, jonka alueella rikos on tapahtunut. Poliisin resurssipulasta johtuen esitutkinta voi joskus venähtää ajallisesti. Rikoksen uhri voi vauhdittaa esitutkinnan suorittamista olemalla aktiivisesti yhteydessä siihen poliisiin, jonka tehtäväksi tutkinta on annettu.  Esitutkinnassa poliisi kerää todistusaineistoa epäillystä rikoksesta. Esitutkintaa varten poliisille on syytä esittää kaikki pieniltäkin vaikuttavat seikat, jotka uhrilla on rikoksesta. Poliisi tutkii rikosta myös kuuntelemalla uhria, syytettyä ja mahdollisia todistajia. Kuulustelusta tehdään pöytäkirja, jonka tiedot uhri joutuu omalta osaltaan allekirjoituksellaan vahvistamaan oikeiksi. Pöytäkirjaan on oikeus vaatia korjauksia ja lisäyksiä, jos siihen on tarvetta.  Joskus uhri voi ajatella, ettei halua tehdä rikosilmoitusta. Mieli voi kuitenkin muuttua myöhemmin ja todistusaineiston hankkiminen jälkikäteen voi olla vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Eteen voi myös tulla tilanteita, joissa vastapuoli tekee rikosilmoituksen esimerkiksi siksi, että uhri on puolustautuessaan vahingoittanut tekijää.  Kaikki muistikuvat, myös kellonaika tapahtuneesta, kannattaa kirjata ylös. Silminnäkijöiden yhteystiedot on hyvä pyytää heti tapahtuman jälkeen. Kirjallinen materiaali kuten sähköpostit, kuitit jne. on hyvä säilyttää.   

Mikä on sovittelu? Onko sovitteluun pakko suostua? 

Rikosasioiden sovittelu on maksuton palvelu, jossa rikoksen osapuolet voivat käsitellä rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja sopia niiden hyvittämisestä puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelu on aina vapaaehtoista ja kummallakin osapuolella on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Useimmiten tapaukset ohjautuvat sovitteluun poliisin tai syyttäjän toimesta. Osapuolet voivat myös itse tehdä aloitteen asian ratkaisemiseksi sovintomenettelyllä ottamalla yhteyttä paikalliseen sovittelutoimintaan. Soviteltavia asioita ovat yleisemmin pahoinpitelyt, vahingonteot, omaisuusrikokset ja pienehköt riita-asiat.  Rikoslaissa on säännös, jonka mukaan tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitsematta, milloin rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana tai tarkoituksettomana ottaen huomioon tekijän ja uhrin välillä saavutettu sovinto. 

Sovittelusta rikoksen uhrin näkökulmasta katsottuna saat lisätietoa jokaisesta Rikouhripäivystyksen toimipisteestä.  

Pääseekö ystävä tai tukihenkilö mukaan oikeudenkäyntiin tai sovitteluistuntoon? 

Uhri voi pyytää tuekseen oikeudenkäyntiin ystävän tai esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen tukihenkilön. Jos kyseessä on seksuaali- tai perheväkivaltarikos, on asianomistajalla eli uhrilla mahdollista saada valtion kustannuksella oikeudenkäyntiavustaja ja /tai tukihenkilö jo esitutkintavaiheessa. Tukihenkilö voi olla mukana oikeudessa tuomarin luvalla vaikka oikeudenkäynti käytäisiin suljetuin ovin, mutta näissä tapauksissa siitä on neuvoteltava etukäteen. 

Sovittelussa tukihenkilön muukaan saaminen on periaattessa mahdollista. Käytännössä se riippuu siitä minkä kannan tukihenkilön läsnäoloon ottaa vastapuoli ja sovittelija. Uhrilla on kuitenkin mahdollisuus pyytää sitä ja niin halutessaan asettaa se vaikka ehdoksi sovitteluun osallistumiselleen.  

Miten lähestymiskieltoa voi hakea ja kuinka nopeasti sen saa? 

Lainsäädäntö antaa turvaa ja suojaa kansalaisille sekä rikosten ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa että silloin kun rikos on tapahtunut. Useimmiten kysymykseen tulevat väkivaltarikokset sekä tapaukset, joissa entinen puoliso tai asuinkumppani toteuttaa häirintää yhteydenotoin tai vierailuyrityksin sekä tilanteet, joissa aikuinen lapsi pyrkii kiristämään iäkkäältä vanhemmaltaan rahaa tai käyttää väkivaltaa häntä kohtaan. Lähestymiskiellolla voidaan suojata myös esimerkiksi oikeudenkäynnin todistajaa.

Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai
suullisesti. Kieltoa hakiessasi tulee kertoa

• minkälaisen uhan tai häirinnän kohteeksi olet joutunut tai joutumassa
• kenen taholta koet uhkaa tai häirintää
• käsityksesi häirinnän jatkumisesta tai rikoksen uhasta vastaisuudessa
• onko asiassa todistajia tai todisteita
Heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä pidättämiseen oikeutettu
virkamies - eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä - tai käräjäoikeus. Perheen sisäinen lähestymiskielto tulee usein ensin määrättäväksi heti voimaantulevana väliaikaisena kieltona poliisin päätöksellä. Lähestymiskieltohakemus käsitellään käräjäoikeudessa kiireellisenä. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeudenkäynnissä, Kieltoa määrätessään käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti jossa käydään läpi asiassa esitetty selvitys sekä kuullaan molempia osapuolia ja todistajia. Perusteina ovat olosuhteet, henkilön oma uhkakokemus sekä mahdollisten todistajien kertomukset.  

Voiko työnantaja kieltäytyä maksamasta palkkaa rikoksesta johtuneen sairausloman ajalta? 

Kuntatyönantaja on tehnyt rikoksen uhrin kannalta kohtuuttoman päätöksen olla maksamatta työntekijälleen sairausloman ajalta palkkaa, jos se aiheutui rikoksen uhriksi joutumisesta, vaikka sairausloma olisi lääkärin määräämää.  Tätä perustellaan sillä, että rikoksen uhriksi joutunut saa rikosvahinkokorvauksena menettämänsä palkan. Todellisuudessa uhri voi joutua odottamaan korvausta jopa pari vuotta, sillä korvaus maksetaan vasta kun koko valitustie on käyty läpi. 

Palkanmaksun epääminen on aiheuttanut monelle rikoksen uhriksi joutuneelle kohtuuttomia taloudellisia vaikeuksia muiden rikoksen uhriksi joutumisesta johtuneiden ikävien seurauksien lisäksi. Vähävarainen työntekijä joutuu kestämättömään tilanteeseen. Hänen on turvatakseen toimeentulonsa sairausloman aikana, haettava harkinnanvaraista toimeentulotukea tai lainaa tms.