Taloudellinen väkivalta lähisuhteessa

Taloudellinen väkivalta tarkoittaa sellaista vallankäyttöä, kontrollia ja hyväksikäyttöä, jossa rahaa tai omaisuutta käytetään toisen alistamiseen, hyväksikäyttöön tai vahingoittamiseen. Siihen liittyy yleensä myös muita väkivallan muotoja, kuten henkistä ja digitaalista väkivaltaa. Taloudellista väkivaltaa tapahtuu erityisesti parisuhteissa, mutta se on mahdollista myös muissa lähisuhteissa, kuten aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamana. 

Usein tekijä pyrkii hyötymään läheisestään taloudellisesti esimerkiksi huijaamalla, salailemalla, manipuloimalla tai uhkailemalla. Taloudellinen väkivalta voi olla myös osa kontrollia, jolloin väkivallan tekijä esimerkiksi ottaa haltuunsa uhrin raha-asiat tai pyrkii vahingoittamaan tämän taloudellista itsenäisyyttä. 

Taloudellisen väkivallan vaikutukset voivat olla kauaskantoisia ja vaikuttaa arkielämään moninaisesti. Esimerkiksi luottotietojen menetys velkaantumisen vuoksi voi vaikuttaa asunnon löytämiseen, työllistymiseen ja erilaisten lainojen saamiseen. Pitkittyneet talousvaikeudet ja köyhyys vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn monilla tavoin negatiivisesti. 

Yleisiä taloudellisen väkivallan muotoja

• Rahankäytön kontrollointi eli toisen tulojen, menojen tai pankkitilin hallitseminen, seuraaminen tai rajoittaminen ilman suostumusta  

• Yhteisten varojen väärinkäyttö, eli yhteisten rahojen käyttäminen omiin tarpeisiin ilman toisen lupaa tai toista koskeviin raha-asioihin liittyvien päätösten salaaminen 

• Oman salaisen omaisuuden kartuttaminen toisen kustannuksella tai niin, että se vahingoittaa yhteistä taloutta 

• Jaetusta taloudellisesta vastuusta perusteetta kieltäytyminen 

• Velan ottamiseen painostaminen, eli esimerkiksi puolison pakottaminen ottamaan pikavippejä tai toisen henkilö- ja maksutietojen väärinkäyttö 

• Työssäkäynnin tai opiskelun estäminen, eli pyrkimys hankaloittaa toisen taloudellista itsenäisyyttä  

• Eron jälkeinen taloudellinen väkivalta, eli esimerkiksi elatusmaksujen maksamatta jättäminen tai omaisuuden jakamisen viivyttäminen  

Talousvastuiden jakaminen parisuhteessa

Joissain suhteissa osapuolet päättävät yhteistuumin, että vastuu talousasioista päättämisestä on vain yhdellä osapuolella. Tällöin on olennaista, että suhde on kokonaisuudessaan tasavertainen eikä ratkaisuun olla päädytty minkäänlaisen painostuksen vaikutuksesta. 

Tällaisessa järjestelyssä on myös tärkeää, että talousvastuussa oleva osapuoli on raha-asioista avoin, kun toinen haluaa niistä tietoa. Keskeistä on myös se, että jos järjestely ei toisen mielestä toimi, sitä muutetaan. Jos toinen osapuoli tässä kohtaa ei suostu muutokseen, ei tilanteessa ole enää molempien suostumusta. 

Parisuhteissa tulot ja menot eivät välttämättä jakaudu tasaisesti eikä sen tarvitsekaan olla tavoitteena. Tärkeintä on varmistaa, etteivät talousjärjestelyt aiheuta kummallekaan osapuolelle vahinkoa. 

Taloudellinen väkivalta voi täyttää rikoksen tunnusmerkit

Suomen rikoslaissa ei ole erillistä taloudellisen väkivallan nimikettä, mutta tietyt teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten:

• Petos (toisen harhaanjohtaminen taloudellisen hyödyn saamiseksi)
• Väärennös
• Kavallus (toisen omaisuuden ottaminen itselle ilman lupaa)
• Laiton uhkaus (esimerkiksi uhkailu taloudellisella vahingolla)

Eron jälkeen taloudellinen väkivalta voi näkyä muun muassa elatusmaksujen laiminlyöntinä tai entisen puolison omaisuuden tuhoamisena. Oikeussuojakeinoja ovat esimerkiksi lähestymiskielto ja vahingonkorvausvaatimukset.

Mistä saa apua?

Jos epäilet kokeneesi taloudellista väkivaltaa:

• Ota todisteet talteen (ota ruutukaappauksia, tallenna kuitit ja viestit jne)
• Tee tarvittaessa rikosilmoitus
• Hae apua:
  • Rikosuhripäivystys 116 006, RIKUchat  ja Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177
  • Talous- ja velkaneuvonta
  • Takuusäätiö – apua velkaongelmiin
  • Kunnan sosiaalitoimi
  • Oikeusaputoimisto tai yksityinen asianajaja

Taloudellisesta väkivallasta kannattaa puhua ääneen ja hakea apua ajoissa. Jokaisella on oikeus taloudelliseen itsenäisyyteen ja turvallisuuteen.

Lue lisää

Taloudellinen väkivalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla