Henkinen väkivalta lähisuhteessa
Henkisen väkivallan tunnistaminen saattaa joskus olla haastavaa, koska se voi olla hienovaraista ja vaikeasti todennettavaa. Se on kuitenkin väkivallan muodoista yleisin, ja sitä esiintyy lähes aina lähisuhteessa, jossa on muutakin väkivaltaa. Sitä voi esiintyä satunnaisesti tai jatkuvasti.
Henkinen väkivalta voi näkyä esimerkiksi manipulointina, pilkkaamisena, vähättelynä, huutamisena ja riehumisena, uhkailuna, painostamisena, syyttelynä sekä toisen kontrollointina.
Manipulointi
Manipulointi tarkoittaa toisen ohjailua esimerkiksi harhaanjohtamalla, totuutta vääristelemällä tai epäreilusti tunteisiin vetoamalla. Se on yleinen henkisen väkivallan keino. Manipuloija pyrkii vaikuttamaan toisen toimintaan ja ajatteluun. Hän voi myös tarkoituksella käyttää hyväkseen toisen heikkouksia, kuten epävarmuutta ulkonäöstään tai sosiaalisista taidoistaan.
Gaslighting eli sumutus
Gaslighting tai sumutus on mutkikas manipulointikeino, jossa tekijä pyrkii vaikuttamaan kohteen luottamukseen omaan arviointikykyynsä, muistiinsa ja tunteisiinsa. Tekijä voi esimerkiksi valheellisesti väittää, että jotain asiaa ei tapahtunut ja toinen vain kuvittelee sen. Hän voi syyttää kumppaniaan ylireagoinnista tai haukkua hulluksi tämän ilmaistessa tunteitaan, kuten huolta tai turhautumista. Usein toistuessaan tämä alkaa vaikuttaa uhrin kykyyn hahmottaa mikä on totta ja mikä ei. Muistikuvat asioista vääristyvät ja on vaikeaa luottaa tunteisiinsa ja ajatuksiinsa.
Mustasukkaisuus
Mustasukkaisuus on satunnaisesti esiintyessään normaali tunne monissa lähisuhteissa, mutta ylenpalttinen mustasukkaisuus ja siihen vetoaminen toisen rajoittamiseksi on henkistä väkivaltaa ja kontrollointia. Väkivallan tekijä voi vedota mustasukkaisuuteen esimerkiksi toisen menojen ja ihmissuhteiden rajoittamiseksi tai yksityisyyden rikkomiseksi esimerkiksi viestejä lukemalla.
Keskustele ammattilaisen kanssa
Lähisuhteessa, jossa on jatkuvaa henkistä väkivaltaa, koko suhteen dynamiikka ja valta-asetelma on epätasapainoinen. Henkisen väkivallan rinnalle voi myös ilmaantua muita väkivallan muotoja.
Joskus voidaan olla niin sanotusti harmaalla alueella sen suhteen, onko jokin teko henkistä väkivaltaa vai ei. Esimerkiksi huutaminen ei ole automaattisesti väkivaltaa, mutta huutaminen toista pelotellakseen tai hänen alistamisekseen on.
Jos läheisen toiminta huolettaa ja saa epäilemään henkistä väkivaltaa, kannattaa tilanteesta keskustella esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan perehtyneen ammattilaisen kanssa.
Riitelyä vai väkivaltaa?
Riitely ja erimielisyydet ovat normaali osa läheisiä ihmissuhteita. Riitelyn erottaminen väkivallasta voi kuitenkin joskus olla haastavaa.
Vaikka riitatilanteet voivat kuohuttaa tunteita, on riitelyssä pohjimmiltaan kyse erimielisyyksien ratkomisesta ja yhteisten ratkaisujen löytämisestä. Osapuolet pystyvät ilmaisemaan mielipiteensä kunnioittavalla tavalla ja ilman pelkoa “rangaistuksesta”, kuten esineiden paiskomisesta, nöyryyttämisestä tai päiväkausien mykkäkoulusta.
Riidellessä on tärkeää, että osapuolten välinen kunnioitus toisiaan kohtaan säilyy ja heillä on turvallinen olo, vaikka tilanne aiheuttaisikin voimakkaita tunteita ja loukkaantumisen kokemuksia.
Esimerkiksi nöyryyttäminen, alistaminen ja kiristäminen ovat henkistä väkivaltaa eivätkä kuulu normaaliin riitelyyn. Kaikenlainen väkivallalla suoraan tai epäsuorasti uhkaaminen on väkivaltaa, samoin kuin itsetuhoisuudella uhkaaminen.
Riidan erottaminen henkisestä väkivallasta voi joskus olla vaikeaa, jolloin on tärkeää arvioida tilannetta ja kyseistä ihmissuhdetta kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi äänen korottaminen tai hetkellinen huutaminen turhautumisen tai loukkaantumisen vuoksi on riidellessä normaalia, mutta jos huutamisen tarkoituksena on pelotella tai hiljentää, voi kyseessä olla henkinen väkivalta.
Yksi merkki siitä, että riitelyssä saattaa olla kyse väkivallasta, on juurikin pelon tunne. Jos riitely aiheuttaa pelkoa ja alkaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, että tärkeitä asioita ei uskalla ottaa puheeksi seurausten pelossa, kannattaa suhteen tilaa pohtia jonkun ulkopuolisen kanssa.
Kun riitely omassa lähisuhteessa aiheuttaa huolta, on siitä hyödyllistä keskustella esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan erikoistuneen ammattilaisen kanssa.