Kriisi ja trauma lähisuhdeväkivallan seurauksena

Lähisuhdeväkivalta on traumaattinen kriisi, joka voi johtaa traumatisoitumiseen erityisesti silloin, kun väkivalta on toistuvaa ja turvattomuus jatkuvaa. Väkivalta vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen. Luottamus sekä muihin ihmisiin että esimerkiksi viranomaisiin ja yhteiskuntaan voi heikentyä.

Kriisireaktiot ovat luonnollinen tapa reagoida traumaattiseen tapahtumaan, ja niiden salliminen itselleen yleensä tukee kriisistä toipumista. Kriisireaktioita ovat esimerkiksi turtumus, lamaannus, pelko, paniikki, tärinä, takaumat ja muistikuvat, hallitsemattomat tunteet, muistivaikeudet ja unettomuus.

Traumaattinen kriisi särkee perusturvallisuuden tunteen, joka vaatii palautuakseen suotuisat olosuhteet. Sen palautumista tukee esimerkiksi turvallisten läheisten seura, yhteenkuuluvuuden tunne, perustarpeistaan huolehtiminen sekä fyysinen ja psykologinen turvallisuus.

Traumaoireet ovat ihmisen psyykeen keino suojella itseään ylivoimaiselta tuntuvalta asialta.

Traumatisoituminen tarkoittaa tilannetta, jossa riittävää toipumista traumaattisesta tapahtumasta ei tapahdu kohtuullisessa ajassa. Kun tapahtumasta on kulunut noin 2–3 kuukautta eivätkä kriisireaktiot ole lievittyneet, voidaan alkaa puhua traumaoireista.

Traumaoireita ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa välttelykäyttäytyminen, dissosiaatio (eli tunne todellisuudesta tai kehostaan irtautumisesta) sekä traumaattisten tapahtumien uudelleeneläminen mielessään.

Myös muistamattomuus on hyvin tavallista traumatisoituneella ihmisellä, eli väkivaltaa kokenut ei välttämättä muista väkivaltatilanteita tai muita tapahtumia kunnolla.

Traumaoireet ovat ihmisen psyykeen keino suojella itseään ylivoimaiselta tuntuvalta asialta, jonka käsittelyyn voimavarat eivät riitä. Pitkään jatkuessaan oireet altistavat myös muille haasteille, kuten uupumukselle, masennukselle, itsetuhoisuudelle ja ongelmille sosiaalisissa suhteissa. Traumasta toipumista voi edistää itsehoidon ja ammattilaiselta saadun tuen avulla. Tärkeää on myös ymmärtää omaa traumaoireilua.

Taistele tai pakene, jähmety tai miellytä

Uhkaavassa tilanteessa ihminen menee usein niin kutsuttuun taistele tai pakene -tilaan, jossa hallinnan ottaa kehon autonominen hermosto. Tätä kutsutaan myös nimellä akuutti stressireaktio. Tällöin ihminen toimii tavallaan automaatiolla. Tärkeintä on hengissä selviytyminen.

Kyseessä on hyvin alkukantainen reaktio vaaraan. Henkilö ei siis itse valitse, millä tapaa uhkatilanteessa reagoi, ja sen vuoksi hän pystyy vain rajallisesti vaikuttamaan toimintatapaansa.

Myöhemmin taistelu- ja pakenemisreaktion ohella on tunnistettu myös jähmettyminen sekä niin kutsuttu miellyttäminen. Näitä kaikkia esiintyy lähisuhdeväkivaltatilanteissa.

Taistele-reaktio aiheuttaa sen, että henkilö pyrkii lopettamaan uhkatilanteen taistelemalla vastaan. Tällainen voisi olla esimerkiksi fyysinen pahoinpitely, jossa uhri pyrkii lyömään hyökkääjää. Taisteleminen on selviytymisen näkökulmasta toimiva erityisesti tilanteissa, jotka uhkaavat henkeä ja joissa ei ole välitöntä pakenemisen mahdollisuutta.

Pakene-reaktio tarkoittaa sitä, että uhri pyrkii pakenemaan uhkaa. Esimerkkinä voisi olla tilanne, jossa uhri juoksee väkivallan tekijää pakoon ulos asunnosta. Pakeneminen on selviytymisen kannalta järkevä reaktio silloin, kun pakotie on olemassa ja uhka on niin suuri, että vastaan taisteleminen ei ole kannattavaa.

Jähmety-reaktio tarkoittaa sitä, että uhkatilanteessa henkilö jähmettyy tai lamaantuu niin, että hän reagoi ärsykkeisiin vain vähän tai ei ollenkaan. Jähmettymiseen voi liittyä dissosiatiivisuutta, eli tunnetta todellisuudesta tai omasta kehosta ja mielestä irtaantumisesta. Selviytymisen näkökulmasta jähmettymisreaktio on järkevä erityisesti tilanteissa, joista ei pääse pakoon ja jotka eivät juuri nyt uhkaa henkeä, mutta joissa on riski tilanteen pahentumiseen vastaan taistellessa. Se on erityisen yleinen seksuaaliväkivaltatilanteissa, eli esimerkiksi raiskauksen uhri voi olla täysin vastustelematon lamaantumisen vuoksi.

Miellytä-reaktion tarkoitus on saada uhkatilanne ratkeamaan myötäilemällä uhan aiheuttajaa. Se on varsin yleinen toistuvassa lähisuhdeväkivallassa, samoin kuin turvattomassa kodissa varttuneilla. Miellyttämisreaktio voi aiheuttaa hämmennystä sekä väkivallan kokijassa että ulkopuolisissa, koska se voi vaikuttaa siltä, että kokija alistuu vapaaehtoisesti väkivaltaan. Monissa lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä uhkatilanteissa kuitenkin miellyttäminen on juuri se keino, joka estää tilanteen muuttumisen hengenvaaralliseksi.

Kriisi ja trauma lähisuhdeväkivallan seurauksena

Taistele tai pakene, jähmety tai miellytä

Lue lisää lähisuhdeväkivallasta