Voiko verkkopetoksen uhri joutua huijatuksi uudelleen?

Jatkohuijauksia kohdistetaan ihmisiin, jotka ovat menettäneet rahaa verkkopetoksissa. Joko alkuperäisen petoksen toteuttaneet tai uudet huijarit ottavat yhteyttä uhriin ja tarjoutuvat auttamaan saamaan rahat takaisin maksua vastaan. Todellisuudessa uhria huijataan uudelleen ja hän menettää lisää rahaa.

Esimerkiksi rakkaus- tai sijoitushuijauksessa rahaa menettänyt uhri on emotionaalisesti haavoittuvainen ja haluaa epätoivoisesti menetetyt rahat takaisin. Rikolliset käyttävät uhrin epätoivoa systemaattisesti hyväkseen.

Kuinka jatkohuijausten tekijät löytävät uhrinsa?

• Huijatuista koostetut listat: Verkkopetosten tekijät koostavat uhreistaan tietokantoja (sisältäen nimiä, sähköpostiosoitteita ja hävittyjä summia) ja myyvät niitä jatkohuijauksia tekevien käyttöön.
• Uhrien kertomusten etsiminen: Rikolliset käyvät läpi verkkofoorumeita ja sosiaalisen median alustoja, joilla uhrit kertovat kokemuksistaan.
• Mainokset: Huijarit levittävät esimerkiksi Googlessa ja sosiaalisessa mediassa mainoksia, joissa luvataan apua huijauksia menetettyjen rahojen palauttamiseen.
• Suora yhteydenotto: Toisinaan jatkohuijauksen takana on alkuperäisen huijauksen tekijä, joka käyttää uutta identiteettiä. Hän tuntee uhrin tarinan yksityiskohdat entuudestaan, joten hän kykenee vaikuttamaan erittäin uskottavalta.

Miten jatkohuijauksen tekijät toimivat?

Huijari lähestyy uhria sähköpostitse, puhelimitse, sosiaalisessa mediassa tai tekstiviestillä ja väittää edustavansa esimerkiksi:

• Virkavaltaa: Huijari voi esiintyä poliisina, talousrikostutkijana tai jopa FBI:n tai Interpolin edustajana. Hän väittää, että alkuperäisen huijauksen tekijä on pidätetty, ja rikoksella hankitut varat on jäädytetty. Uhrille uskotellaan, että hänen tarvitsee maksaa ”käsittelykuluja” tai ”siirtomaksuja” saadakseen menettämänsä rahat takaisin. HUOM. Oikeat viranomaiset eivät koskaan vaadi uhrilta rahaa.
• Pankkia: Huijari voi tekeytyä pankin edustajaksi ja väittää, että uhrille on perustettu ”korvausrahasto” tai hänelle on osoitettu perintö, jonka saamiseksi pitää maksaa erilaisia maksuja. Huijari saattaa esitellä erilaisia vakuuttavan näköisiä asiakirjoja väitteidensä tueksi.
• Asianajotoimistoa tai huijattujen rahojen palauttamiseen erikoistunutta tahoa: Huijari voi väittää olevansa asianajaja tai varojen takaisinperintään valtuutettu henkilö. Huijauksen uskottavuutta tehostetaan aidoilta vaikuttavilla verkkosivuilla ja virallisilta kuulostavilla titteleillä. Uhrilta pyydetään erilaisia asian käsittelemiseen liittyviä “ennakko- ja hakemusmaksuja”, mutta oikeasti rahat päätyvät rikollisille.
• Viranomaista: Huijari voi uskotella edustavansa joko olemassa olevaa tai täysin keksittyä organisaatiota, joka on selvittänyt uhrin tapauksen ja myöntänyt uhrille korvauksen, jonka saadakseen uhrin tarvitsee maksaa ”selvitysmaksu”.
• Kryptovaluutan palauttamiseen erikoistunutta ”hakkeria”: Jos uhri on menettänyt rahaa kryptovaluuttana, huijari tekeytyy ”eettiseksi hakkeriksi”, joka voi jäljittää ja palauttaa varastettua kryptovaluuttaa. Huijarit mainostavat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja tekaistuilla verkkosivuilla.

Kuinka voi tunnistaa jatkohuijauksen?

Jos olet joutunut verkkopetoksen uhriksi ja menettänyt rahaa, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

• Joku ottaa sinuun yhteyttä pyytämättäsi ja väittää voivansa auttaa saamaan menettämäsi rahat takaisin.
• Sinuun yhteyttä ottava henkilö väittää edustavansa virkavaltaa.
• Sinulta pyydetään rahaa asiaan liittyen, kuten ennakkomaksua, veroja, vakuutusmaksuja tai talletusmaksuja.
• Sinua painostetaan toimimaan nopeasti, tai rahat palautuvat huijarille.
• Sinulta pyydetään maksua kryptovaluuttana, lahjakortteina tai kansainvälisenä rahansiirtona (esim. Ria Money Transfer, Transferuno tai Western Union).
• Yhteyttä ottanut henkilö tuntee alkuperäistä huijausta koskevia yksityiskohtia.
• Yhteydenottajan sähköpostiviesti tulee ilmaisesta sähköpostipalvelusta (Gmail, Yahoo tai Outlook), ei virallisesta verkkotunnuksesta.

Jatkohuijaukset ovat erittäin tehokkaita, sillä huijari ilmestyy tarjoamaan apuaan uhrin ollessa epätoivoisimmillaan. Jos uhri on menettänyt suuria summia rahaa, pienempi summa kaiken saamiseksi takaisin voi vaikuttaa järkevältä, ja juuri sitä ajatusta rikolliset käyttävät hyväkseen. Koska uhri saattaa olla alkuperäisen huijauksen jälkeen varuillaan, jatkohuijauksen tekijä hyödyntää huijauksessaan:

• Väärennettyjä dokumentteja, kuten tekaistuja oikeuden määräyksiä, viranomaisasiakirjoja ja tiliotteita.
• Keksittyjä viitenumeroita, kuten viralliselta vaikuttavia tapausnumeroita, asiakirjaviitteitä ja seurantatunnuksia.
• Tietoa tapauksestasi, kuten kuinka paljon rahaa menetit, kenelle maksoit ja milloin.
• Ammattimaisen näköiset verkkosivut, joilla käytetään joko varastettuja tai tekoälyllä tehtyjä kuvia, keksittyjä asiakaskokemuksia ja muualta kopioitua juridista tekstiä.
• Kärsivällisyyttä, sillä huijari voi käyttää viikkoja tai jopa kuukausia luottamuksesi saamiseen ennen ensimmäistä rahanpyyntöä.

Alkuperäisen huijauksen kokemuksen käsitteleminen suojaa uusilta huijauksilta.

Jos sinua on huijattu

Jos olet menettänyt rahaa, pankkitunnukset tai muuta henkilökohtaista tietoa:

• Ota yhteyttä pankkiisi (OP, Nordea, Danske Bank, Säästöpankki, Aktia, S-Pankki)
• Ilmoita poliisille ja tarvittaessa tee rikosilmoitus
• Jos tarvitset tukea tai käytännön neuvoja, ota yhteyttä:  Rikosuhripäivystys 116 006  |   RIKUchat