Rikosilmoituksen tekeminen voi auttaa uhria ottamaan takaisin osan siitä vallasta ja toimijuudesta, jonka rikos häneltä vei, kirjoittaa RIKUn toiminnanohjaaja Tuija Hellsten.
Blogi
Laulaja Mira Luotiin kohdistunutta epäiltyä seksuaalirikosta käsitellään parhaillaan käräjäoikeudessa. Oikeudenkäynti on saanut paljon huomiota mediassa, ja somessa siitä on keskusteltu sekä asiallisesti että asiattomasti. Moni on kysynyt, miksi asia tulee käsittelyyn vasta lähes kymmenen vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen.
Rikosuhripäivystys eli RIKU ei ota kantaa yksittäisiin oikeudenkäynteihin. Kysymys siitä, miksi rikoksesta kerrotaan vasta vuosien päästä, on meille kuitenkin tuttu.
Kyse on vakavasta ja tärkeästä aiheesta, joka koskettaa monia. Suomessa naiset kohtaavat paljon fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä niiden uhkaa. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan noin 16 prosenttia suomalaisista naisista on joutunut elämänsä aikana raiskauksen uhriksi. Naisiin kohdistuva väkivalta johtaa myös vuosittain kuolemiin, ja tänäkin vuonna se on vaatinut useita ihmishenkiä.
Luvut ovat järkyttäviä. Näistä asioista pitää puhua, ja niiden kuuluukin herättää tunteita.
Häpeä ja syyllisyys voivat estää puhumasta
Rikoksen uhriksi joutuminen on usein täysin odottamaton tapahtuma, joka voi käynnistää elämässä syvän kriisin. Uhri voi joutua kokemaan pelkoa, turvattomuutta, kipua, hämmennystä, surua ja vihaa. Näiden tunteiden rinnalle nousevat usein myös häpeä ja syyllisyyden tunne.
Vaikka järjellä ymmärtäisi, ettei rikos ole uhrin syy, tunnetasolla ihminen saattaa silti pohtia, mitä olisi voinut tehdä toisin. Olisiko minun pitänyt toimia jotenkin eri tavalla? Teinkö itse jotain sellaista, mikä mahdollisti tapahtuneen? Olisiko pitänyt sanoa tai tehdä jotakin – vai olisiko pitänyt toimia aivan päinvastoin?
Tällaisessa tunteiden sekamelskassa ihminen ei aina pysty toimimaan oman etunsa mukaisesti. Pelko, häpeä ja syyllisyyden tunne voivat estää puhumasta tapahtuneesta. Rikoksen uhri saattaa jäädä yksin, eikä hän välttämättä osaa tai uskalla hakea apua. Joskus ympärillä olevat ihmiset eivät myöskään osaa tarjota sitä.
Näistä ja monista muista syistä voi kulua vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin rikoksen uhrilla on riittävästi voimia kokemuksesta puhumiseen, avun hakemiseen ja mahdollisesti rikosilmoituksen tekoon.
Rikosprosessi voi tuntua pelottavalta
Rikosprosessi ei ole ihmiselle helppo. Moni ei tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa tai mitä sen eri vaiheet pitävät sisällään. Mielikuvat oikeudenkäynneistä saattavat muodostua esimerkiksi amerikkalaisten televisiosarjojen perusteella, eikä ihminen välttämättä tunne omia oikeuksiaan.
Arkojen ja henkilökohtaisten asioiden kertominen viranomaisille voi tuntua hyvin vaikealta. Rikoksen uhri saattaa pelätä myös sitä, miten vastapuoli reagoi rikosilmoitukseen. Joissakin tilanteissa ilmoituksen tekeminen voi lisätä uhkaa tai vaaraa, joten myös turvallisuus on otettava vakavasti.
Lisäksi moni pelkää, ettei häntä uskota, että hänen kokemustaan vähätellään tai että hän joutuu itse syyllistetyksi tai jopa nolatuksi rikosprosessin aikana.
Älkäämme siis ihmetelkö, miksi ihminen pohtii tapahtunutta pitkään, saattaa vaieta kokemuksestaan vuosikausia tai päätyy lopulta siihen, ettei ilmoita rikoksesta viranomaisille lainkaan.
Sen sijaan meidän tulisi kysyä, miten voimme auttaa rikoksen uhria löytämään tarvitsemansa tuen ja voimat tilanteeseensa.
Kannattaako rikosilmoitus tehdä?
Rikosuhripäivystykseen otetaan usein yhteyttä tilanteissa, joissa ihminen pohtii, kannattaako hänen tehdä rikosilmoitus.
Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, eikä RIKUssa tehdä päätöstä asiakkaan puolesta. Jokainen arvioi itse omat voimavaransa ja sen, onko valmis lähtemään rikosprosessiin. Meidän tehtävämme on kertoa asiakkaalle hänen oikeuksistaan sekä siitä, millaista apua ja tukea hän voi saada.
On tärkeää, että asiakas tietää, ettei rikosprosessia tarvitse käydä läpi yksin.
RIKUsta voi saada tukea koko rikosprosessin ajan. RIKUsta voi kysyä tukihenkilöä mukaan esimerkiksi poliisikuulusteluihin ja oikeudenkäyntiin. Tukea on saatavilla myös prosessin eri vaiheiden välillä, kun viranomaisten ratkaisuja joutuu toisinaan odottamaan pitkään, jopa vuosia.
Valmistaudumme asiakkaan kanssa erilaisiin mahdollisiin lopputuloksiin. Joskus prosessi päättyy syyttämättäjättämispäätökseen, joskus taas edessä on oikeudenkäynti. Emme ennakoi tai arvioi viranomaisten päätöksiä, mutta pyrimme siihen, että asiakas tietää, mitä eri vaihtoehdot voivat tarkoittaa ja ettei hän jää yksin niiden kanssa.
Rikoksen uhrilla on oikeus ottaa oma toimijuus takaisin
Toivomme, että voimme RIKUssa vahvistaa asiakastamme niin, että hän löytää omat voimavaransa ja pystyy halutessaan vaatimaan rikoksen tekijää vastuuseen.
Rikosilmoituksen tekeminen voi olla merkittävä ja jopa voimaannuttava askel rikoksesta selviytymisessä. Se voi olla tapa sanoa: Minulle tehtiin väärin. Minulla on oikeus puhua kokemuksestani ja hakea oikeutta.
Rikoksesta epäilty voi prosessin aikana kertoa tapahtumista oman näkemyksensä ja kiistää uhrin kokemuksen. Viranomaiset selvittävät tapahtumia ja arvioivat asiaa näytön perusteella.
Uhrille oman kokemuksen esiin tuominen voi kuitenkin merkitä sitä, ettei hän enää vaikene eikä jää yksin kantamaan tapahtuneen seurauksia.
Rikosilmoituksen tekeminen voi auttaa uhria ottamaan takaisin osan siitä vallasta ja toimijuudesta, jonka rikos häneltä vei. Hän tekee itse päätöksen siitä, että asia tuodaan esiin ja että tapahtuneella on merkitystä.
Rikosilmoitus ei takaa syytettä, tuomiota tai toivottua lopputulosta. Sen merkitys voi kuitenkin olla uhrille paljon laajempi kuin pelkkä viranomaisprosessi.
Kysytään oikeat kysymykset
Meidän ei pidä kysyä, miksi rikoksen uhri vaikeni vuosiksi. Meidän pitää kysyä, mitä hän on joutunut kokemaan ja miten voimme auttaa häntä nyt.
Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi, saada tukea ja tehdä omat ratkaisunsa omassa tahdissaan. Häpeä ei kuulu rikoksen uhrille.
Tuija Hellsten
toiminnanohjaaja
Rikosuhripäivystys
Oletko kokenut rikoksen tai mietitkö, kannattaako sinun tehdä rikosilmoitus? Saat tukea ja käytännön neuvoja Rikosuhripäivystyksestä puhelimessa tai chatissa.