Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa jokaista
Lähisuhdeväkivallan kokemus
”Kahdeksan vuotta sitten sanoin tahdon, en osannut tuolloin aavistaa, mitä yhteinen elämä todellisuudessa olikaan”
Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa meistä jokaista elämän varrella. Harvoin kuitenkin pystymme suojautumaan väkivallan kokemuksilta ennakkoon, koska väkivallan tekijä on meille rakas ja luotettu ihminen. Väkivallan kokemus tulee uhrille usein yllätyksenä ja kokemukseen liittyy aina kriisin kokeminen. Kriisi itsessään vaikuttaa väliaikaisesti kykyymme toimia ja avun pyytäminen voi olla hankalaa.
Jos väkivallan kokemukset jatkuvat, voi käydä niin, että ajan kuluessa emme enää tunnista väkivaltaa elämässämme ja väkivallan teot normalisoituvat arkeen. Väkivallan kokemusten myötä joudumme usein käymään läpi paljon erilaisia vahvoja ja hankalia tunteita. Usein kerrotaan, että häpeän, syyllisyyden, riittämättömyyden ja pelon tunteiden takia avun hakeminen ja ulkopuolisille väkivallasta kertominen on vaikeaa. Jos pohdit jotain lähisuhdeväkivaltaan liittyvää, mutta koet vaikeaksi puhua siitä, kokeile jutella ensin anonyymisti RIKUbot-tekoälyapurin kanssa.
Lue lisää: Lähisuhdeväkivallan kokemus | Väkivaltaisen suhteen dynamiikka | Väkivaltaisen parisuhteen varoitusmerkkejä
Lähisuhdeväkivallan muodot
”Muistan selkeästi ensimmäisen lyönnin, se sattui todella enkä kertonut siitä kenellekään. Kumppanillani oli tapana repiä hiuksia päästäni ja lyödä päätäni lattiaan niin ettei siitä jäänyt jälkiä. Hän myös rajoitti rahankäyttöäni ja ystävieni tapaamista. Jatkuva kontrollointi ja haukkuminen olivat ahdistavaa, tuntui kuin mieleni ja kehoni olisi ollut jatkuvan hallinnan alla”
Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä parisuhteissa tai perheen ja suvun sisällä. Väkivallan tekijänä voi toimia oma kumppani, vanhempi tai aikuinen lapsi, myös sisarusten välillä voi esiintyä lähisuhdeväkivaltaa.
Väkivaltaan liittyy monesti varoitusmerkkejä. Se alkaa usein pienistä teoista, jotka tuntuvat olevan ”harmaalla alueella” sen suhteen, onko kyse väkivallasta vai esimerkiksi kommunikaatiotapoihin liittyvistä eroista. Väkivalta lähisuhteessa ilmenee usein ensin henkisenä väkivaltana, jonka rinnalle ilmaantuu muita muotoja, kuten fyysistä ja taloudellista väkivaltaa. Väkivallan kanssa ei tulisi jäädä yksin, vaan ottaa yhteyttä tukipalveluihin ja viranomaisiin.
Väkivaltaa voi lähisuhteissa esiintyä myös muissa muodoissa kuten digitaalisena, seksuaalisena ja hengellisenä väkivaltana sekä pakottavana kontrollina.
Lähisuhteissa tapahtuva seksuaalinen väkivalta on varsin yleistä, mutta siitä puhuminen on usein erityisen vaikeaa siksi, että väkivalta kohdentuu ihmisen haavoittuvaisimmalle alueelle, seksuaalisuuteen. Parisuhteessa ja avio- tai avoliitossa tehty raiskaus on rikosasia. Seksuaalinen väkivalta voi myös olla kehon arvosteluun liittyvää kommentointia, painostamista seksuaalisiin tekoihin, syyllistämistä “sovintoseksiin” tai suostumista yhdyntään pelon vuoksi. Jokaisella meillä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.
Lue lisää: Lähisuhdeväkivallan muodot
Väkivallan kierre
”Sain lyönneistä ja muusta väkivallasta lahjaksi kukkia, halauksen, kehun tai illallisen sekä lupauksen siitä, ettei väkivalta toistuisi enää koskaan. Uskoin sen lupauksen”
Tiedämme, että väkivalta harvemmin loppuu itsestään ja se usein voimistuu vuosien edetessä. On tyypillistä, että väkivallan tekijä syyllistää uhriaan väkivallasta. Myös niin sanotut paremmat hetket kuuluvat arkeen.
Silloin kun väkivaltaa ei esiinny, tekijä saattaa hyvitellä tekojaan lahjoilla, kauniilla eleillä, sanoilla tai muuten huomioida väkivallan uhria positiivisella tavalla. Usein väkivallan uhrit kertovat, että juuri nuo ”paremmat hetket” luovat toivoa ja uskoa muutokseen sekä pitävät kiinni väkivaltaisessa suhteessa. Usein kuitenkin käy niin, että väkivalta valtaa elämää yhä enemmän ja niin sanotut hyvät hetket vähenevät.
Lue lisää: Väkivaltaisen suhteen dynamiikka | Väkivaltaisen suhteen varoitusmerkkejä
Lähisuhdeväkivalta piilorikollisuutena
”Oli hämmentävää nähdä kumppanissani ne kaksi eri puolta. Valitettavasti kotona asui se hirviö, joka toiminnallaan loi pelkoa, ahdistusta, häpeää, syyllisyyttä sekä hirvittävän vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Perheen ulkopuolisilla oli ilo kohdata se seuraihminen, johon myös minä olin aikoinaan rakastunut”
On yleistä, että perheen sisällä vietetty elämä ja väkivallan kokemukset eivät näy ulospäin. Usein lähisuhdeväkivaltaa kuvataan piilorikollisuudeksi juuri siksi, että väkivalta tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, muiden tietämättömissä. Yhä enemmän kuitenkin lähisuhdeväkivallasta puhutaan ja tehdään rikosilmoituksia.
On tärkeää ymmärtää, että lähisuhdeväkivalta on usein rikosasia, ei parisuhteen vuorovaikutusongelma tai asia, joka pitäisi ratkaista perheen sisällä vaan ennen kaikkea rikos, josta väkivallan tekijän tulee ottaa myös oikeudellinen vastuu.
Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen
”Oli paljon hetkiä, jolloin mietin eroa. Saatoin haaveilla elämästä ilman väkivaltaa ja käyttää tunteja päivässä eron suunnitteluun. Kun eropäätökseni alkoi vahvistua, nousivat esiin pelkoni, jotka lamauttivat minut enkä pystynyt enää toimimaan. En myöskään halunnut nähdä kipeää totuutta, oli helpompi uskoa hyvään ja lupauksiin muutoksesta, se oli minun keinoni selviytyä. Sitten yhtenä aamuna heräsin sairaalassa ja totesin itselleni, että nyt oli aika, aika pelastaa itseni.”
On tärkeää tietää, että väkivaltaisessa suhteessa eläminen on aina riski uhrin hyvinvoinnille. Ajan kuluessa väkivallan kokemukset alkavat vaikuttaa uhrin hyvinvointiin ja tuolloin uhrin elämänilo, hallinnan tunne ja jaksaminen heikkenee. Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen on aina kuitenkin ihmisen oma yksilöllinen päätös, jota ei tehdä hetkessä. Päätöksentekoon ja eron suunnitteluun kuuluu usein pohdintaa, omien pelkojen kohtaamista, surutyötä ja käytännön suunnittelua.
Muutos ja ero saattavat pelottaa, ja voimme ajatella, että suhteessa pysyminen on etumme mukaista. Usein saatamme siirtää eroa koska pelkäämme lasten ja oman turvallisuuden puolesta, murehdimme taloudellisesta pärjäämisestä arjessa, olemme voimattomia hakemaan apua tai häpeämme ja koemme syyllisyyttä tilanteesta. Voi olla myös niin, että koemme painostusta ulkopuolisilta jäädä suhteeseen ja pelkäämme yksin jäämistä.
Lisäksi on inhimillistä, että jokainen meistä haluaa kuulua perheeseen tai parisuhteeseen, tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi. Toivo paremmasta elää sitkeässä. Helposti uskomme myös niin, että ero olisi lapsille huonompi vaihtoehto kuin eläminen perheessä, jossa on väkivaltaa ja pelkoa.
Usein eropäätös kuitenkin vahvistuu silloin kun havahdumme siihen, että väkivalta ei tule loppumaan ja saamme ulkopuolista apua ja luottamusta omaan pärjäämiseen. On tärkeää tietää, että et ole kokemuksesi kanssa yksin ja käytännön apua on tarjolla. Voit myös halutessasi keskustella eroon liittyvistä ajatuksista nimettömänä esimerkiksi Rikosuhripäivystys 116 006 -puhelinpalvelussa, RIKUchatissa tai palvelupisteellä.
On tärkeää muistaa, että erotilanteessa voi esiintyä myös väkivaltaa. Jos haluat käytännön apua tai neuvoja turvalliseen eroamiseen, olethan yhteydessä Rikosuhripäivystykseen, teemme yhdessä turvasuunnitelman eron varalle.
Jos et ole vielä valmis keskustelemaan asiasta ihmisen kanssa, voit pohtia tilannettasi myös RIKUbotin avulla:
Lue lisää: Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen | Turvallisuuden huomioiminen lähisuhdeväkivaltatilanteessa | Ohjeita väkivaltaa kokeneen läheiselle
Uhreille tarjottava tuki
”Ensimmäistä kertaa elämässäni kerroin, mitä olin kokenut. Sain puhua kokemuksistani, itkeä, nauraa, toivoa ja onnistua yhdessä tukihenkilön kanssa. Missään vaiheessa uuden elämän rakennusta en jäänyt yksin.”
Suomessa rikosten uhreille ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarjottavat palvelut ja lainsäädäntö vahvistuvat koko ajan. Lähisuhdeväkivallan uhrit voivat saada apua monesta eri lähteestä. Yksi matalan kynnyksen tuen ja avun tarjoaja on valtakunnallinen Rikosuhripäivystys eli RIKU, jonka palveluihin voit ohjautua myös nimettömänä. RIKUsta saat ajantasaista tietoa, ohjausta ja neuvontaa asioihin, jotka sinua pohdituttavat. Jokaisella meillä on oikeus turvalliseen elämään, ilman väkivaltaa.
”Jouduin kohtaamaan väkivallan tekijän oikeudessa. Muistan vieläkin miten paljon pelkäsin kohtaamista. Olimme kuitenkin tukihenkilön kanssa valmistautuneet istuntoon hyvin ja uskalsin kertoa kaiken, yhtään vähättelemättä, yhtään salaamatta, koko totuuden, minun tarinani. Oikeudenkäynnin jälkeen muistan tunteen, tunteen siitä kuin sata kiloa menneisyyttä, kipua ja kärsimystä olisi hävinnyt harteiltani. Silloin tunsin ensimmäistä kertaa, että elämä voi jatkua”
Rikosprosessit voivat olla voimia vieviä kokonaisuuksia, mutta väkivallan uhrin ei tarvitse selviytyä niistä yksin. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet uhrit saavat useissa tapauksissa oikeudenkäyntiavustajan valtion varoista. Avustajan tarkoituksena on puolustaa uhrin oikeuksia oikeudenkäynnissä. Tavallisimmin uhreille ei tule kustannuksia oikeusavustajan palveluista eikä oikeudenkäynnistä lähisuhdeväkivalta asioissa. Voit keskustella omasta tilanteesta lisää RIKUn palveluissa.
Rikosprosessiin valmistautuessa on tärkeää myös hakeutua mahdollisimman pian lääkäriin, jossa voidaan todeta ja hoitaa mahdolliset fyysiset vammat ja keskustella psyykkisistä seurauksista. Uhrin kuuleminen on tärkeää oikeudenkäynnissä. Käytännössä uhri kertoo oman kokemuksen tapahtuneesta väkivallasta. Oikeudenkäynti voi olla kokemuksena kuormittava, koska siinä joutuu kohtaamaan väkivallan tekijän ja omat kokemuksensa. Parhaimmillaan se voi edistää toipumista, koska omien kokemusten kertominen ääneen ja oikeuden saaminen kokemiinsa vääryyksiin tuntuu merkitykselliseltä. Tärkeää on, ettei rikosprosessissa joudu selviämään yksin.
”Ja niinhän se elämä jatkui. Ex-kumppanini aloitti vainoamisen ja häiriköimisen pian oikeudenkäynnin jälkeen. Tiesin kuitenkin kuinka toimia ja puolen vuoden jälkeen hän lopetti. Olemme muutamia kertoja törmänneet toisiimme, mutta minulle hän on vain pala menneisyyttä, jonka olen jättänyt taakseni”
Tiedämme, että eroaminen väkivaltaisesta kumppanista ei aina automaattisesti lopeta väkivaltaa. Väkivalta voi jatkua vainoamisena tai muuna henkisenä kiusaamisena esimerkiksi lasten huolto- ja tapaamisiin liittyvissä asioissa. Jos eron jälkeistä vainoa esiintyy, on se myös rikosasia, josta voit tehdä rikosilmoituksen. Vainoaminen voi olla häiriköintiä, jatkuvaa soittelua ja viestittelyä tai seuraamista.
Vainoamiseen voi liittyä myös kotirauhan rikkomista tai laitonta uhkailua. Vaino voi myös ulottua työpaikalle ja esiintyä ulkopuolisille positiivisina huomion osoituksina kuten kukkien lähettämisenä, rakkaudentunnustuksina tai toistuvina kuulumisten kyselynä. Väkivallan tekijän jatkuva yhteydenpito ja vainoaminen kuormittavat uhria paljon ja tuolloin usein rohkaistaan hakemaan lähestymiskieltoa, jos yhteydenpito ei muutoin lopu.
Väkivallasta toipuminen
”Tällä hetkellä elän elämääni omilla ehdoillani, turvassa ja onnellisena. Olen ylpeä itsestäni ja iloinen kaikesta siitä tuesta, jota sain matkani varrella. Voin näin jälkikäteen todeta, että kyllä, olen selviytyjä, oman elämäni sankari, joka selvisi väkivallasta ja onnistui rakentamaan uuden, turvallisen elämän.”
On tärkeää tietää, että väkivallasta voi selviytyä. Tiedämme sen, koska niin monet ovat ennen sinua selviytyneet elämään ilman väkivaltaa. Mikäli olet kokenut lähisuhteissasi väkivaltaa ja haluat keskustella kokemuksistasi luottamuksellisesti, otathan yhteyttä. Voimme yhdessä miettiä, millainen apu palvelisi sinua parhaiten. Voit myös pyytää ystävääsi välittämään yhteydenottopyynnön, ja me soitamme sinulle. Muutos alkaa usein pienistä teoista. Hiljaisuuden rikkominen ja väkivallasta kertominen usein auttaa ja mahdollistaa tuen ja käytännön avun sinulle ja läheisellesi. Et ole kokemuksesi kanssa yksin. Apua on tarjolla!
Lue lisää: Väkivallasta toipuminen
Väkivaltainen käytös
”Olin kymmenen kun muistan ensimmäisen fyysisen rangaistuksen. Vanhempani löivät minua, kun olin ollut tuhma. He löivät myös toisiaan. Tuolloin muistan miettineeni, että jos haluan muiden tekevän oman tahtoni mukaan, kannattaa minun olla pelottava. Tuo oppi on kulkenut pitkään mukanani. Olen huutanut, uhkaillut, satuttanut läheisiäni niin fyysisesti kuin henkisesti ja olen saanut läheiseni pelkäämään minua. Pitkän aikaa pystyin hallitsemaan heitä ja se vallan ja hallinnan tunne tuntui hyvältä, kunnes menetin itselleni ne tärkeimmät ihmiset.”
Väkivalta rikkoo vuosittain useita satoja perheitä ja saavat ihmisiä voimaan huonosti. Väkivaltainen toiminta voidaan nähdä myös tekijälleen haitallisena ja saattaa usein johtaa myös rikosoikeudellisiin vastuisiin. Syyt väkivaltaiseen käyttäytymiseen ovat aina yksilöllisiä. Tiedämme kuitenkin, että väkivaltaisen käyttäytymisen malli on voitu oppia jo varhain ja usein tekijältä saattaa puuttua erilaisia taitoja riita- ja konfliktitilanteiden ratkaisemiseksi. Myös tunteidensäätelykeinot saattavat olla heikot ja tekijöillä voi olla myös itsellään uhrikokemuksia.
Väkivaltainen käyttäytyminen harvemmin loppuu itsestään. Apua on kuitenkin tarjolla. Väkivaltaisen käyttäytymisen tilalle voidaan opetella uudenlaista, hyödyllisempää ja omaa hyvinvointia tukevaa käyttäytymistä. Tämän uuden käyttäytymisen opettelu vaatii tekijältä usein motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä. Muutos on kuitenkin mahdollista. Lisätietoja väkivallan käyttäjille suunnatuista palveluista saat esimerkiksi Nettiturvakodista.
Rauhankadun pihajuhlat -videolla nostetaan esille erilaisia lähisuhdeväkivallan muotoja:
Katso video Youtubessa (avautuu uuteen välilehteen)
Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen
Rikosuhripäivystys 116 006
RIKUchat
Tuki palvelupisteestä
Muut palvelut
Lue lisää lähisuhdeväkivallasta
- Väkivaltaisen suhteen dynamiikka
- Lähisuhdeväkivallan kokemus
- Lähisuhdeväkivallan muodot
- Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen
- Väkivallasta toipuminen
Naisiin kohdistuva väkivalta | Miehiin kohdistuva väkivalta | Lapsi ja nuori rikoksen uhrina | Ikäihmiset rikosten uhreina
Muut tukipalvelut lähisuhdeväkivallan uhreille
- Turvakodit
- Nollalinja
- Ensi- ja turvakotien liitto
- Nettiturvakoti
- Naisten linja
- Raiskauskriisikeskus Tukinainen
- Miessakit Ry
- Seri-tukikeskukset seksuaaliväkivallan uhreille (THL)