Tyhjä jääkaappi, laskut maksamatta ja muovikasseittain lunastettuja lahjakortteja. Tällaiselta voi pitkittyneen verkkopetoksen uhrin todellisuus näyttää. Kun huijaus paljastuu, uhri voi kokea muiden tunteiden lisäksi musertavaa häpeää.
RIKUssa kohdataan säännöllisesti ihmisiä, jotka ovat petoksen seurauksena tulleet taloudellisesti hyväksikäytetyksi siinä määrin, että oma talous on vaakalaudalla. Entistä useammin tilanteisiin liittyvät lahjakortit, joita on hankittu ja luovutettu huijareille suurilla summilla henkisen manipuloinnin ja painostamisen tuloksena. Ulkopuoliselle tilanne voi vaikuttaa jopa absurdilta, ja asiaa ihmetellään toistuvasti petoksia käsittelevien uutisten kommenttikentissä.
Suuren yleisön ihmettely ja uhrien syyllistäminen voimistavat petosrikosten uhrien kokemaa häpeää. Tämä on tavallista etenkin silloin, jos ihminen on joutunut rakkaushuijauksen uhriksi. Aina uhri itse ei kykene tunnistamaan omaa tilannettaan saati pyytämään apua.
Huolestunut läheinen saattaa sen sijaan huomata tämän käyttäytymisessä muutoksia, kuten hermostuneisuutta, poissaolevuutta, salailua ja peittelyä. Tilannettaan uhri joutuu salailemaan etenkin silloin, kun hankkii lahjakortteja huijarille. Jos hän ei keksi tutulle kassatyöntekijälle enää uutta hätävalhetta korttia ostaessaan, huijari vaatii hankkimaan kortin vaikka keskellä yötä tai jostain toisesta kaupasta.
Verkkopetokset kehittyvät jatkuvasti
Erilaisten petosrikosten uhriksi voi päätyä kaikenikäisiä, ja monille verkkopetosten viimeisimmät käänteet voivat olla tuntemattomia. Esimerkiksi aidon näköisten ja kuuloisten syväväärennösten korkea laatu voi yllättää. Moni osaa varoa vieraiden linkkien avaamista tai pankkitunnuksien antamista puhelimessa, mutta rikollisten tapa kiertää pankkien valvontaa eri digipalveluiden lahjakorteilla voi olla vieras.
Tilannetta voi olla vaikea arvioida etenkin silloin, kun lahjakorttia pyytävä kertoo tarvitsevansa nopeasti apua. Todellisuudessa lahjakorttia käytetään esimerkiksi viihde-elektroniikan ostamiseen ja eteenpäin myymiseen, mikä on järjestäytyneen rikollisuuden suosima tapa pestä rahaa. Jos uhri ei tiedä, miten ja millainen lahjakortti ostetaan, ja kuinka se toimitetaan eteenpäin, rikolliset kyllä opastavat.
Etenkin rakkaushuijauksissa uhri joutuu usein niin kovan manipuloinnin tai jopa henkisen väkivallan kohteeksi, että lopulta todellisuus korvaantuu huijarin valheilla, ja mikä tahansa valhe ja selitys käy, kunhan rakas ei enää huuda ja hauku, vaan sanoo kauniita asioita ja kehuu. Kunnes jonain päivänä hän katoaa jäljettömiin, ja jäljelle jää vain häpeä. Häpeästä ja itsesyytöksistä huolimatta uhrin on tärkeää ymmärtää, että on tapahtunut rikos, johon hänellä on oikeus saada apua.
Tukea ja käytännön neuvoja saa RIKUsta: Rikosuhripäivystys 116 006 ja RIKUchat.
Lokakuussa vietetään kyberturvallisuuskuukautta.
Jimi Tikkanen,
Projektisuunnittelija
Rikosuhripäivystys