Blogi
“Huijaukset ovat ihmiskunnan mätäpaise, joka aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä. Tarvitsemme uusia teknisiä ratkaisuja ollaksemme rikollisten tavoittamattomissa”, kirjoittaa Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.
Kohtaamme viikoittain varoituksia erilaisista verkossa tapahtuvista huijauksista. Pankit, poliisi, teleoperaattorit ja monet muut asiantuntijat varoittavat alati uusiutuvista huijausmuodoista. RIKUssa kohdataan eniten tietojenkalastelun, maksuvälinepetosten, sijoituspetosten ja romanssihuijausten kohteeksi joutuneita ihmisiä.
Kun edellä mainittuja tietoverkkoavusteisia rikoksia käsitellään mediassa, ihmiset osallistuvat keskusteluun, mutta eivät aina kovin ymmärtäväisessä hengessä. Sävy on toisinaan myös ylimielistä hämmästelyä, miten kukaan voi olla niin hölmö, että tulee huijatuksi. Voiko kukaan kuitenkaan vuorenvarmasti sanoa, että on suojassa huijauksilta?
RIKUn kokemukset asiakastyössä osoittavat, että kuka tahansa voi joutua uhriksi. Korkea koulutus, älykkyys, asema tai verkon vaarojen tiedostaminenkaan ei välttämättä suojaa. Media vahvistaa käsitystämme. Jos Suomen Pankin pääjohtajana, valtiovarainministerinä ja EU-komissaarina toiminut huippuosaaja tai talousrikoksia työkseen tutkiva poliisi tulevat huijatuksi, miten me muutkaan voisimme olla täysin suojassa?
Inhimilliset tarpeet altistavat rikollisen toimille
Ajat muuttuvat, mutta jotkut asiat eivät. Meillä ihmisillä on edelleen tunteita ja tarpeita. Tarvitsemme toisiamme. Ihastumme ja rakastumme, kaipaamme ystävää yksinäisiin hetkiin. Haluamme luottaa toiseen ihmiseen. Voimme olla alttiita houkutuksille. Ei ole myöskään väärin haluta vaurastua.
Kun meille luodaan kiireen tuntu tilanteessa, jossa saatamme menettää omaisuutemme tai yhteyden tärkeään ihmiseen, me hätäännymme. Toisinaan elämä heittelee ja aiheuttaa stressiä.
Kun tunnejärjestelmämme aktivoituu, rationaalinen arviointimme heikkenee ja harkintakyky voi pettää.
Rikolliset manipuloivat meitä erilaisin menetelmin. He hiovat taitojaan koko ajan ja oppivat huijattaviltaan, mikä toimii ja mikä ei. He rakentavat luottamusta ja esiintyvät tahoina, joihin olemme oppineet luottamaan, kuten viranomaisina tai pankkitoimihenkilöinä.
Niin sanotuissa turvatilihuijauksissa aktivoidaan nopeasti tunteita, jotka kaventavat päätöksentekoa. Kiire ja hätä ohittavat harkinnan, kun pankista tulee ilmoitus, että pankkitili uhataan sulkea tai säästöjen kerrotaan olevan vaarassa.
Rikolliset pystyvät aidon näköisten sijoitushuijaussivustojen kautta harhauttamaan ihmistä, jonka toiveet sopivat siihen, mitä hyvää olisi luvassa. Huijattavalle esitellään menestystarinoita vaurastumisesta. Kiireen tunnulla hämärretään uhrin ajattelua. Houkuttelevuutta lisää sijoittamiselle asetettu aikaraja ja mahdollisuutta tarjotaan vain harvoille. Alkuun sijoitukset näyttäisivät tuottavankin, mikä lisää luottamusta.
Romanssihuijari löytää aina ihmisiä, joiden elämässä on sopiva tyhjiö uudelle ystävälle tai romanttiselle suhteelle. Huijari osoittaa vahvoja tunteita nopeasti ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta kertomalla samanlaisista elämänkokemuksista ja toiveista. Buustia lisätään kertomalla hellyttävästi lemmikeistä ja lapsista. Hän on todellinen unelmien kumppani – avoin, huomioiva, rakastava, turvallinen ja halukas sitoutumaan. Hän hukuttaa uhrinsa romanttisiin viesteihin ja saa hullaantuneen ihmisen janoamaan viestejä lisää.
Mielihyvän vuoksi uhri haluaa uskoa huijarin tarinoita. Hänelle voi syntyä haavoittumattomuuden harha, jolloin hän on valmis ottamaan riskejä rakkaansa eteen. Epäilyksen hetkelläkin voi syntyä ajatusvinoumia, jolloin kaikkeen löytyy hyväksyttävä selitys. Asiantuntijat ovatkin verranneet palavaa rakastumista jopa psykoottiseen tilaan.
Huijaukset ovat rakenteellinen, teknologinen ja poliittinen ongelma, joka vaatii järjestelmätason ratkaisuja
Suomi voitti vuoden 2025 EU:n rikoksentorjuntakilpailun huijauspuheluiden estotoiminnalla. Elisan, Traficomin sekä Keskusrikospoliisin yhteistyössä kehittämä ratkaisu on innovatiivinen esimerkki huijauspuheluiden torjunnasta. Menetelmä estää soittajan puhelinnumeron väärentämisen ja pysäyttää huijauspuhelut jo ennen kuin ne tavoittavat potentiaaliset uhrit.
Tietoverkkoavusteiset rikokset ovat maailmanlaajuinen ihmiskunnan mätäpaise, joka aiheuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä. Tekoäly ei tunne eikä hätäänny. Me tarvitsemme erilaisia teknisiä ratkaisuja ollaksemme rikollisten tavoittamattomissa.
Olemme aikaa sitten osanneet lennättää ihmisiä kuuhun. Ihmiskunta on sen jälkeen kyennyt valtaviin teknologisiin läpimurtoihin ja ratkonut monimutkaisia ongelmia, jotka aiemmin tuntuivat mahdottomilta.
Huijaukset eivät ole luonnonilmiö, vaan seurausta siitä, millaisia järjestelmiä rakennamme ja millaisia jätämme rakentamatta. Huijaukset eivät ole vain yksittäisten ihmisten virheitä, vaan rakenteellinen epäonnistuminen digiyhteiskunnassa.
Jos hyväksymme, että huijaukset kuuluvat väistämättömänä osana digitaaliseen arkeen, hyväksymme samalla myös niistä seuraavan inhimillisen kärsimyksen. Sitä ei kuitenkaan ole pakko hyväksyä. Kyse ei ole teknologian rajoista, vaan tahdosta, vastuunkannosta ja siitä, ketä järjestelmillä halutaan suojella.
RIKUteema on Rikosuhripäivystyksen verkkojulkaisu. RIKUteeman 1/2026 aiheena on petokset. Tilaa uutiskirje, niin saat RIKUteeman suoraan sähköpostiisi.